Euroviisujen Israel-kohu paljasti syvän vastakkainasettelun – näin kahtiajakautuneessa Suomessa nyt elämme

Sosiaalisessa mediassa Suomen äänestystulos on aiheuttanut laajasti kummastusta ja järkytystä.  

Lue myös: Suomalainen yleisö antoi Israelille 12 pistettä – some kuohuu

Mitä siis tapahtui?

Politiikan väitöskirjatutkija Veikko Isotalo Helsingin yliopistosta sanoo, että Israelin tukemisen mittasuhteita yhteiskunnallisella tasolla on hankalaa arvioida. Yksi ihminen on saattanut äänestää jopa 20 kertaa – kukaan ei siis tiedä, kuinka laajamittaista Israelin kannatus on ollut. 

Yksi asia on kuitenkin selvä. Kyse on poliittisesta mielenilmauksesta. 

– Suomi noudattelee kansainvälistä trendiä. Tämä on globaali kysymys, jossa vasemmisto on ollut Palestiina-myönteinen. Sota on kasvattanut vastakkainasettelua, Isotalo toteaa. 

Mutta mistä oikeiston edustajien intohimoinen Israelin tukeminen kumpuaa näin tulenarassa tilanteessa?

– Vasemmistolla on pitkään ollut globaalin oikeudenmukaisuuden teemat läsnä. Sitä kautta voi miettiä, onko Israelin tukeminen pyrkimys vastakkainasettelun synnyttämiseen. En osaa sanoa. 

Isotalo sanoo, että joukossa voi olla aitoakin solidaarisuutta Israelille. Suomessakin Israelin ja Palestiinan välinen konflikti on jakanut mielipiteitä jo vuosikymmeniä.  

– Ei tässä oikeastaan hirveästi mitään yllättävää ollut, hän viittaa Israelin Suomelta saamiin pisteisiin. 

Polarisaation aikakausi

Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Ali Salloum toteaa, että äänivyöry Israelille on hämmentävä ilmiö. 

– Se ei kuitenkaan tässä tilanteessa yllätä, Salloum huomauttaa.

Rakenteellista polarisaatiota tutkineen Salloumin mukaan Suomi on yhä jakautuneempi yhteiskunta. Hän on tutkinut polarisaatiota Twitterissä käytyjen keskustelujen perusteella ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja. Tutkimuksen tulokset kertovat, että polarisaatio on kasvanut hurjasti vain muutamassa vuodessa.

Tämä on kuitenkin vain jatkumoa kehityskululle, joka alkoi 2010-luvun alussa. Isotalon mukaan perussuomalaisten nousu politiikan huipulle synnytti blokkeja, joiden etäisyys toisistaan on pysynyt suurena. 

Näin todetaan myös tuoreessa tutkimuksessa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella – eduskuntavaalitutkimus 2023”. 

Salloum puhuu linjoittavasta polarisaatiosta, jossa samalla tavalla ajattelevat ihmiset omaavat samankaltaisia asenteita toisistaan liittymättömissä aihepiireissä. 

– Silloin kuilu ihmisten välillä yhteiskunnassa on vielä syvempi. 

Isotalo huomauttaa, että blokkiutuminen Suomessa on vielä maltillista verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin, jossa republikaanien ja demokraattien välillä oleva kuilu on vieläkin syvempi.

– Tällaista vastakkainasettelua ei ole Suomessa vielä niin syvästi. Vielä on vaikeaa sanoa, mihin suuntaan tämä kehittyy. 

Naiset ja miehet yhä kauempana toisistaan

Isotalon mukaan vasemmiston ja oikeiston välinen vastakkainasettelu on tuttua muun muassa kylmän sodan ajalta, jolloin luokkaäänestäminen kukoisti. Tuolloin ihmisen elinpiiri oli rajoittuneempi urheiluseurojen ja lähikauppojen valinnasta lähtien. 

Poliittisen polarisaation näkökulmasta kahtiajaossa on nähtävissä nyt uusi ilmiö. 

Nykypäivänä poliittiset vastakkainasettelut eivät yksinomaan liity varallisuuseroihin, vaan mukana on useampia ulottuvuuksia.

Esimerkiksi kulttuurinen ulottuvuus ja ryhmäidentiteetti nivoutuvat poliittisiin puolueisiin. 

– Nyt olemme nähneet, että miesten ja naisten erot nuoremmissa sukupolvissa alkavat erkaantua ja syntyy sukupuolikuilua. Naiset ovat vasemmistolaistuneet ja miehet oikeistolaistuneet, Isotalo sanoo.

Lue myös: Työperäinen maahanmuutto: Perussuomalaiset puolueista ainoana eri mieltä MTV:n eurovaalikoneessa

Vasemmisto-oikeisto-jaon rinnalle nousseessa sosiokulttuurisessa arvoulottuvuudessa korostuvat muun muassa asenne ilmastoon, maahanmuuttoon ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. 

Tutkijoiden mukaan näissä aihepiireissä kannat ovat yhtenäistyneet ja blokit jakautuneet yhä vahvemmin liberaaleihin ja konservatiiveihin.

– Yleensä arvokonservatiivisuus ja ilmastokriittisyys kulkevat käsi kädessä. Näin ei ollut vielä parikymmentä vuotta sitten, Isotalo toteaa.

Aiemmin elämäntapoihin liittyvät jaot eivät olleet näin vahvasti esillä politiikassa. Tämä on näkynyt myös puolueiden kampanjoinnissa.

Kulttuurikysymyksissä erottuvat eniten kolme puoluetta: Perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto.

Salloumin mukaan linjoittavan polarisaation voimistumisella voi olla vakavia seurauksia. Näin varoitellaan myös vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimuksessa.

– Vahvasti polarisoituneilla poliittisten ryhmien välisillä asenteilla voi olla myös haitallisia seurauksia, esimerkiksi demokraattisten normien kannatuksen heikentymistä ja lopulta demokratian murenemista, Daniel Kawecki ja Arto Kekkonen sanovat tutkimuksessa.

Lue myös: Onko EU-ero vielä perussuomalaisten tavoite? Riikka Purra kiersi kysymyksen