Koronaviruksen myötä työttömyysteen odotetaan nousevan ja kuluttajaluottamuksen laskevan rutkasti. Ennusteen mukaan myös asuntojen hinnat laskevat koko maassa.
Suomen Pankki arvioi tällä viikolla Suomen bruttokansantuotteen laskevan tänä vuonna 5–13 prosenttia. Työttömyysasteen odotetaan nousevan pahimmillaan 11 prosenttiin ja julkisen talouden alijäämän paisuvan jopa 10,3 prosenttiin suhteessa bkt:hen.
Synkempiäkin arvioita on nähty. GnS Economicsin pääekonomisti Tuomas Malinen arvioi Iltalehden haastattelussa (13.3.) työttömyyden räjähtävän.
– Työttömyys nousee samoihin lukemiin kuin 90-luvun lamassa, jolloin työttömyys oli korkeimmillaan noin 18 prosentissa. Lähelle 20 prosenttia mennään, toivottavasti ei sen yli.
Moni asunnonomistaja, asuntosijoittaja ja asunnon ostoa harkitseva miettii nyt pää märkänä, miten asuntomarkkina reagoi koronavirukseen. Mitä tapahtuu asuntojen hinnoille? Kauanko asuntokaupan hyytyminen kestää?
Sain käsiini Alma Median omistaman Etuovi.comin tekemän kyselyn tulokset. Niiden perusteella pandemia ei olisikaan peitonnut kaikkien ostohaluja.
Vaikka pandemia viiltää avohaavoja talouteen, kyselyyn vastanneista jopa 76 prosenttia kertoo suunnittelevansa omistusasunnon ostamista omaan käyttöön tai sijoitusasunnoksi.
Vastaajat olivat rekisteröityneet Etuovi.comiin, joten koko kansaa edustava otanta ei ole.
Kiinnostavaa kuitenkin on, että 45 prosenttia omistusasunnon ostamista suunnittelevista sanoo ostamisen olevan ajankohtaista heti, kun oikea asunto löytyy. Myös nykyisessä poikkeustilassa.
Kysely tehtiin 22.-26.3., eli aikana jolloin koronavirus hyrräsi jo valtoimenaan.
Kuluttajaluottamuksen heikkeneminen jäätävää
Asuntokaupan tulevaa kehitystä voi ennustaa siitä, miten kuluttajat luottavat talouteen.
Kuluttajien luottamuksen heikkeneminen maaliskuussa käy selvästi ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta luottamusindikaattorista. Kuluttajien luottamusindikaattori valahti maaliskuussa 7,1 pistettä pakkaselle, kun se helmikuussa oli -4,5.
Alamäki oli kova, vaikka valtaosa vastauksista saatiin ennen kuin hallitus kertoi valmistelevansa koronaviruspandemiaan liittyviä rajoitustoimia.
Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja todetakseen, että huhtikuun lopussa julkistettavat luvut kuluttajaluottamuksen kehityksessä tulevat olemaan jäätäviä.
Tästä vihiä antaa seuraava lukema: Yli 20 työntekijän yrityksissä yt-neuvottelujen piirissä on tätä kirjoittaessa lähes 395 000 ihmistä.
Rapautuva taloussuhdanne tekee tietenkin varovaiseksi suurten hankintojen suhteen, mitä asunnon ostaminen mitä suurimassa määrin on. Työttömyyden nousu ja kuluttajaluottamuksen heikkeneminen ovat myrkkyä asuntokaupalle.
Asuntokauppa on hyytynyt
Kysyin Hypon pääekonomisti Juhana Brotherukselta, millaisissa kantimissa asunnonostointo tällä hetkellä on.
Vastaus oli suorasukainen: Asuntokauppa on selvästi hyytynyt.
Brotheruksen sanoin Hypoon lainahakemuksia tulee nyt vähemmän ja osa myönteisen lainapäätöksen saaneista on nyt jäänyt odottavalle kannalle.
Pääekonomistin kanta on selvä: Asuntokaupan syväkyykky kestää ainakin huhti–toukokuun.
Brotherus ennustaa, että asuntokauppa kyykkää yhtä paljon kuin se kyykkäsi, kun Suomi ajautui finanssikriisiin.
Kauppamäärät putoavat 30-50 prosenttia. Kesä on vielä vaisu, mutta syksyllä toivutaan, edellyttäen tietenkin, että virus saadaan kuriin, eikä toista aalto tule.
Melko varmaa on, ettei asuntokaupassa ylletä loppuvuonnakaan koronakriisiä edeltäneelle trendille.
Neliöhintoihin odotettavissa 5-10 prosentin lasku
Tietenkin utelen Brotherukselta, millainen vaikutus koronakriisillä tulee olemaan asuntojen hintakehitykselle.
Hypohan on jo pitkään piirtänyt tuimaa jakolinjaa asuntojen hintoihin. Suomessa on kolmio, jonka kärjissä Tampere, Turku ja pääkaupunkiseutu. Näissä hinnat nousevat, kun kaupungistumisen megatrendi painaa päälle.
Sitten on muu maa, missä asuntojen hinnat auttamattomasti putoavat.
Brotherus viestii, että kriisit kohtelevat tyypillisesti alueita varsin tasaisesti, mikä on mielenkiintoista. Näin kävi 1990-luvun lamassa, sama nähtiin finanssikriisissä.
Pääekonomisti ennustaa, että neliöhintoihin on odotettavissa 5-10 prosentin lasku alkuvuoden huipulta. Finanssikriisissä hinnat taipuivat 6-8 prosenttia myös isoissa kaupungeissa. Samaa kehitystä Brotherus odottaa nyt. Myös Helsinkiin. Jos ennuste toteutuu, pääkaupungissakin asuntojen hinnat laskisivat ensimmäisen kerran vuosiin.
Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi Kalliossa sijaitsevan 30 neliön yksiön 250 000 euron hinta halpenisi 20 000 euroa.
Kestävätkö velkaantuneet kotitaloudet?
Suomen asuntolainakanta oli helmikuun lopussa sata miljardia euroa. Pankit ovat nyt avokätisesti tarjonneet lyhennysvapaita sitä tarvitseville. Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut 127 prosenttiin. Kasvu on ollut nopeaa. Esimerkiksi vuonna 2000 kotitalouksien velkaantumisaste oli 65,5 prosenttia.
Nyt katsotaan, kuinka hyvin suomalainen velkaantunut kotitalous kestää sen, kun kriisi syöksee talouden raiteiltaan.
Toivoa sopii, ettei jälki ole samanlainen kuin 1990-lamassa. Näkymää parantaa korkotaso. Valtaosa asuntolainoista on sidottu 12 euriboriin. Vain teoriassa on mahdollista, että se nousisi miinukselta plussan puolelle.