Taloudellinen yhdentyminen luo veroihin alennuspaineita

OECD:n yhteisöverokantojen keskiarvo oli viime vuoden jälkipuoliskolla noin 36 prosenttia. Suomi jäi 28 prosentillaan selvästi keskiarvon alapuolelle. Suomen kanssa samalla tasolla olivat Pohjoismaista Ruotsi ja Norja. Yhteisöverokantoja selvitti kansainvälinen konsulttiyhtiö KPMG.

KPMG:n mukaan taloudellisen yhdentymisen eteneminen EU:n alueella asettaa paineita verokantojen alenemiselle. Viime vuoden jälkipuoliskolla yhteisöverojaan laskivat EU-maista Irlanti, Italia, Luxemburg, Portugali ja Saksa. EU:n jäsenistä veroa korotti vain Ranska. Yhteisöverokantojen vertaaminen on vain yksi mahdollinen tapa selvittää liiketoiminnan kustannuksia, KPMG:stä korostetaan. Yritysten toimintaan vaikuttavat myös monet muut paikallisiin verokäytäntöihin liittyvät tekijät.

Selvityksessä tarkasteltiin 29:n OECD-maan lisäksi myös 31:n Aasian ja Latinalaisen Amerikan maan yhteisöverojen tasoa. Näiden taloudellisesti vähemmän kehittyneiden maiden yhteisöverokanta jäi OECD:n keskiarvon alapuolelle, 32 prosenttiin. KPMG:n mukaan kehitysmaissa sovelletaankin pääosin matalampia verokantoja kuin teollisuusmaissa. Tämä heijastelee pyrkimystä houkutella uutta pääomaa. Jotta pääomavirrat eivät suuntautuisi yksinomaan kehitysmaihin, teollisuusmaiden tulisi KPMG:n mielestä pitää yhteisöverot kilpailukykyisinä.

Verokilpailulla on kuitenkin myös nurjat puolensa, etenkin sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta. EU:ssa ja OECD:ssä verokilpailun haittoihin suhtaudutaan vakavasti. EU-maat julkaisivat hiljattain menettelytapasäädökset ja muodostivat seurantaryhmän valvomaan jäsenvaltioiden verosääntelyä. OECD:ssä vastaavanlaisia hankkeita on vireillä. KPMG:n selvityksen mukaan useimmat maat näyttäisivät keskittyvän pikemminkin veropohjamuutoksiin kuin yhteisöverokannan muuttamiseen. Eri maiden veroviranomaiset tutkailevat entistä kiinnostuneemmin monikansallisia yrityksiä. Tästä kertoo mm. kansainvälisten suuryhtiöiden siirtohinnoittelusäännösten ja niiden valvonnan tehostaminen.
(STT)