Tällaisia haasteita sotaa pakenevat ukrainalaiset kohtaavat Suomessa: englantia puhuvalle Natalialle sanottiin toistuvasti ei

Ukrainalaisten pakolaisten on vaikea löytää töitä: ”Sain kuulla ei-sanan usein” 2:00
Ukrainalaisten pakolaisten on vaikea löytää töitä: "Sain kuulla ei-sanan usein".

Ukrainasta on saapunut vuoden aikana yli 45 000 ihmistä Suomeen turvapaikan perässä.

Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa näkyy Suomeen tulijoiden määrässä myös tänä vuonna. Suurin osa Ukrainasta paenneista saapui kuitenkin jo viime vuonna ja erityisesti viime keväänä.

– He ovat ehtineet olla aika kauan täällä. Pääosin he asuvat joko vastaanottokeskuksissa tai ovat löytäneet jonkin muun asumistavan. Se vähän riippuu siitä, miten se heidän arkensa muotoutuu, Migrin ylijohtaja Ilkka Haahtela kertoo Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Haahtela toteaa, että ukrainalaisten työllistyminen Suomessa ei ole itsestäänselvyys. Tähän vaikuttaa osaltaan myös se, että osalla ajatukset ovat jo kotimaahan palaamisessa. Pääosa tulijoista on naisia, lapsia ja eläkeläisiä.

– (Töiden saaminen) ei ole kovin helppoa, jos ei osaa englantia tai suomea. Jos kielitaito on vain ukraina tai venäjä, se on ollut hankalaa. Siihenkin on toki löytynyt tiettyjä ammatteja, joihin voi työllistyä, mutta kyllä se rajaa aika paljon.

Haahtelan mukaan Ukrainaista saapuneiden työllistymisaste on "joitakin kymmeniä prosentteja".

"Täytyy tarjota mahdollisuus"

Viiden jälkeen -ohjelman haastattelema Natalia Hriidachova kertoo sujuvalla englannin kielellä kokemuksistaan Suomessa.

– Minulle sanottiin, että pitäisi osata suomen kieltä tai sitten sanottiin, että minulla ei ole tarpeeksi kokemusta. Joten sain kuulla usein sanan ei.

Hän kertoo saaneensa lopulta koeajan eräässä yrityksessä sen jälkeen, kun oli laittanut Facebook-ryhmiin ilmoituksen työnhaustaan.

– Toivon, että koeajan jälkeen pääsisin heidän tiimiinsä pysyvästi.

Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:n puheenjohtaja Vassili Goutsoul painottaa, että ukrainalaisten oloihin on panostettava koko maassa.

– On hyvin tärkeää varmistaa, että ukrainalaiset myös Helsingin ulkopuolella – esimerkiksi Pietarsaaressa, Kalajoella ja Rovaniemellä – saavat apua.

– Meidän täytyy tarjota heille mahdollisuus puhua ukrainan kieltä. Heitä täytyy myös auttaa muodostamaan hyvät yhteydet paikallisiin viranomaisiin sekä auttaa heitä ymmärtämään, miten Migri toimii.

Katso artikkelin videolta Natalia Hriidachovan haastattelu. 

Lue myös:

    Uusimmat