Miksi ukrainalaiset osaajat eivät tule palkatuiksi? Asiaa puitiin Uutisaamun sohvilla tiistaiaamuna. Suomenoja Ukraine Aid -avustuskeskuksen perustajanjäsen Ira Hammermann näkee ongelman taustalla useita syitä.
Espoossa järjestetään tänään Rekrytori Ukraine Aid Finland -nimellä kulkevassa tapahtuma, jonka tarkoituksena on, että sadat ukrainalaiset työnhakijat ja isot suomalaiset työllistäjät ja yritykset kohtaavat toisensa.
Lue lisää tapahtumasta: Live klo 11: Miten Ukrainan pakolaiset työllistyvät Suomessa? Seuraa suoraa paneelikeskustelua työnhakutapahtumasta
Ukrainalaiset voivat tapahtumassa tutustua paikalle saapuneisiin yrityksiin ja näiden tarjoamiin työmahdollisuuksiin – ja toisin päin.
TE-toimistoihin on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi tällä hetkellä vajaa 5 000 tilapäisen suojelun saanutta ukrainalaista. Tästä työvoimasta kiinnostuneita työnantajia on TE-toimiston listoilla vajaa tuhat.
Tuhat kuulostaa pieneltä luvulta, miksi asia on näin?
Lue myös: Suutari-Ari palkkasi ukrainalaisen Volodymyrin: "Toivon, että hän jatkaa tätä työtä kun minä aikanaan eläköidyn"
Yritykset arkailevat ukrainalaisten palkkaamisessa
1:01:26
Suomenoja Ukraine Aid -avustuskeskuksen perustajanjäsen Ira Hammermannin mukaan tilastot kertovat siitä, että suomalaisissa yrityksissä arkaillaan ukrainalaisten palkkaamisen suhteen.
Syitä arkailun taustalla voi olla monia.
– Heillä ei ehkä ole tarpeeksi tietotaitoa siitä, miten ukrainalaisia otetaan töihin. Edellyttääkö se heiltä jotain erityistä osaamista tai tietämystä, mitä byrokratiaa siihen liittyy, miten heille maksetaan palkkaa, Hammermann listaa esimerkkeinä.
Hänen mukaansa ukrainalaisten palkkaamiseen liittyvää "mystiikkaa" tulisi pystyä purkamaan. Tilanne on hänen mukaansa kaikille uusi, ja siksi se vaatiikin opettelua.
Tieto ja sen välittäminen – siis viestintä – on Hammermannin mukaan avainroolissa ukrainalaisten työllistämisessä.
– Kun pystytään viestimään, että se [ukrainalaisten palkkaaminen] ei ole mitään rakettitiedettä, niin SOL on hyvä esimerkki siitä, miten nopeassakin ajassa on onnistuttu työllistämään satoja.
Katso jutun alussa olevalta videolta: Vaatiiko tilapäisen suojelun saaneiden ukrainalaisten työllistäminen erityistä byrokraattista kikkailua?
Lue myös: MTV väänsi rautalangasta: Minne työvoima on kadonnut? Tästä syystä Suomessa on huutava osaajapula
Ukrainasta saapuu kaikenlaista osaamista
Hammermann on kohdannut keväästä alkaen monia ukrainalaisia. Hän oli kahden muun naisen kanssa perustamassa Espooseen – Suomen toiseksi suurimpaan kaupunkiin – Ukrainasta paenneille ihmisille tarkoitettua avustuskeskusta.
Tuolloin avustuskeskuksia oli maakunnissa ja pienemmissä kaupungeissa. Kysyntää avustuskeskukselle oli.
– Volyymi oli valtava – emme osanneet odottaa sitä. Neljässä kuukaudessa meille rekisteröityi 22 000 asiakaskäyntiä, Hammermann kertaa.
Lue myös: Suomalaisten auttamishalu yllätti ukrainalaisille apua tarjoavan keskuksen Espoossa – Tiina ja Jukka käyvät seuraavaksi läpi kaappinsa: "Aiomme auttaa jatkossakin"
Ukrainalaisia tulijoita on Hammermannin mukaan eri puolilta Suomea. Pääaisassa he ovat naisia ja pieniä lapsia. Miehiä on selvästi vähemmän, mikä on toki ymmärrettävää, sillä miehet ovat jääneet puolustamaan kotimaataan.
Hammermannin mukaan avustuskeskukseen on tullut pääasiassa koulutettuja, aivan tavallisia ihmisiä, jotka olivat eläneet tavanomaista arkea ennen kuin Venäjä hyökkäsi.
Skaala osaajissa on todella laaja – heitä on kaikenlaisilta aloilta.
– Siellä voi olla mitä tahansa. Siellä voi olla tekniikan tohtoreita, kaupan alan ihmisiä, siellä on varmuudella paljon IT-alan osaajia, käsityöläisammattien harjoittajia.
– Ja se, mikä kävi hyvin selväksi, heillä on todella vahva motivaatio saada töitä, eli siitä se ei kiinni jää, Hammermann vakuuttaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
5:57
SOL on työllistänyt satoja ukrainalaisia
Ennen kuin Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksensä, SOLilla oli töissä yli 60 ukrainalaista.
Helmikuun 24. päivä – siis päivänä, jolloin Venäjän joukot vyöryivät Ukrainan rajan yli, yhtiö järjesti ryhmän, joka tuki eri tavalla yhtiön palveluksessa jo olevia ukrainalaisperheitä.
Samaan aikaan SOL perusti henkilöstöjohtaja Timo Sairasen mukaan ukrainalaisia pakolaisia varten erillisen HR- ja rekrytointiryhmän, sillä näytti vahvasti siltä, että ukrainalaisia pakenee sodan jaloista isompinakin massoina myös Suomeen.
– Keväällähän oli ennuste, että tänä vuonna tuli 80 000 – nyt niitä on tullut noin 40 000, Sairanen kertaa.
– Ymmärsimme, että meillä on työpaikkoja kiinteistöpalvelualalla – lähinnä siivoustehtävissä, mutta meillä on paljon muutakin SOLissa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
10:00
Apua rekrytointiin voi saada monestakin paikkaa
Sittemmin SOLin palkkalistoilla on ollut noin 350 Venäjän hyökkäyssotaa paennutta ukrainalaista. Osa heistä on palannut takaisin kotimaahansa sotatilanteen hieman rauhoituttua.
Sairasen mukaan SOL on löytänyt ukrainalaiset eri tavoin. Kyseessä on valtakunnallinen yritys, jolla on omat toimispisteet käytänössä kaikkialla Suomessa – Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
HR- ja rekrytointiryhmän lisäksi SOL saa apua TE-toimistoista, oppilaitoksista sekä Suomi-Ukraina-yhdistyksistä.
– Toisaalta voidaan sanoa, että SOLille tämäntyyppinen ulkomaalaisten rekrytointi on ihan peruskauraa.
Sairasen mukaan SOL on viimeisen 20 vuoden aikana rekrytoinut työvoimaa ulkomaalaistaustaisten joukosta. Vankka kokemus ulkomaalaisten rekrytoinnista konkretisoituu myös SOLin palkkalistoilla.
– Sanoisin, että melkein 40 prosenttia kaikista työntekijöistä on muita kuin suomalaistaustaista, Sairanen kertoo Uutisaamun sohvilla tiistaiaamuna.
Hammermann kehottaa yrityksiä pohtimaan tapoja, joilla ukrainalaisia voidaan työllistää. Esimerkiksi oppsopimus on oivallinen tapa työllistää ihmisiä samalla, kun nämä oppivat uutta.
Oikaisu kello 25.10.2022 kello 10.16: Jutussa mainittiin aiemmin että 5 000:stä tilapäisen suojelun saaneista ukrainalaisista tuhat olisi sellaisia tekijöitä, joista suomalaisyritykset olisivat kiinnostuneita. Tämä kohta muokattu muotoon: Tästä työvoimasta kiinnostuneita työnantajia on TE-toimiston listoilla vajaa tuhat.