Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Suomi lähettää Tanskan avuksi sotilasosaston, jossa on "joitakin kymmeniä" droonien torjuntaan erikoistuneita ihmisiä mutta ei varusmiehiä.
Suomi osallistuu tällä viikolla Tanskan ilmatilan turvaamiseen droonien tunnistamiseen ja torjumiseen erikoistuneella sotilasosastolla.
– Kyseessä on sotilasosasto, jolla on tiettyjä droonin havaitsemis- ja torjuntakyvykkyyksiä, elektronista ja vähän muutakin, ja sillä on tarkoitus tukea Tanskan puolustusvoimien johdolla varsinaista droonien torjuntaoperaatiota, Antti Häkkänen kommentoi MTV Uutisille.
Puolustusministeriön mukaan päätös on vastaus Tanskan pyyntöön.
Sotilasosasto on Häkkäsen mukaan koottu puolustushallinnon johdolla
– Se käyttää Suomen omistamia välineitä ja tiettyjä taitoja, Häkkänen kertoo.
Kööpenhaminassa pidetään huomenna keskiviikkona EU:n epävirallinen huippukokous ja torstaina Euroopan poliittisen yhteisön kokous. Suomen sotilasosasto on Tanskassa koko viikon.
Uutistoimisto AFP:n mukaan myös Yhdysvallat, Ranska, Saksa, Hollanti, Norja, Puola ja Ruotsi ovat kertoneet lähettävänsä droonintorjuntaosastoja turvaamaan Tanskan ilmatilaa.
Suomesta myös Rajavartiolaitos on mukana tukemassa toimintaa.
Lue myös: Suomalaisosasto turvaamaan Tanskan ilmatilaa – Orpo: Oikeus voimankäyttöön
Tuen osoitus toiselle Pohjoismaalle
Antti Häkkäsen mukaan Suomi osoittaa osallistumisellaan konkreettista tukeaan toista Pohjoismaata ja Nato-liittolaista kohtaan.
– Tämä on yhteistyötä, jossa yhdessä saadaan aikaan enemmän.
Hän korostaa, että Tanskassa ei ole kyse Puolan tapaan sotilasdrooneista.
– Tässä on enemmänkin kyse sisäisen turvallisuuden tilanteesta, jossa epäilyttäviä drooneja pyörii vaarallisella alueella, eikä niitä ole jostain syystä pystytty torjumaan, Häkkänen kommentoi.
Siten kyse on periaatteessa poliisin ja Rajavartiolaitoksen piirissä entuudestaan tutusta virka-avun antamisesta toiselle pohjoismaalle, jossa uutta on nyt sotilaallinen ulottuvuus.
Tämän vuoksi myös päätöksentekomenettely on Häkkäsen mukaan kankeampi.
– Kyllä siinä pikkaisen ylimääräistä byrokratiaa tulee. Me olemme vielä vähän vanhan maailman ajassa. Sellaista suoraviivaisuutta ja nopealiikkeisyyttä näissä pitää jonkin verran vielä lisätä, Häkkänen kuvailee.
Häkkäsen mukaan Suomen sotilasosaston koko on "joitakin kymmeniä" eikä joukossa ole varusmiehiä.
Osastolle on Häkkäsen mukaan annettu ”kaikki asianmukaiset voimankäyttöoikeudet”.
– Eli he toimivat sen mukaan, mitä Tanskan puolustusvoimat tilanteessa pyytää.
Suomen ilmapuolustuksella on kyky torjua myös miehittämättömiä aluksia, mutta tätä ei Häkkäsen mukaan "ihan tietyistä syistä" avata sen enempää avaamaan.
– Ehkä Länsi-Euroopan maat pystyvät vähän leveämmin luettelemaan mitä kaikkea ne antavat, mutta me emme kommentoi tätä sen enempää, Häkkänen sanoo.
Lue myös: Droonit kiusaavat Eurooppaa – mitkä ovat EU:n keinot vastata?
Parannettavaa riittää
Häkkäsen mukaan Euroopalla on vielä paljon tehtävää droonitorjunnan parantamiseksi.
– Suomella on ihan hyvä ilmaohjus- ja droonipuolustusjärjestelmä, mutta on ihan selvää, että kaikilla mailla on tässä parannetavaa ja investoitavaa. Kaikki joutuvat varautumaan droonivaikuttamiseen yhä enemmän.
–Siksi meilläkin on käynnissä isoja investointihankkeita droonitorjuntahavainnoinnin ja muun vastaavan osalta.
Häkkänen huomauttaa edelleen, että kaksi asiaa on muistettava pitää erillään.
– Sellainen droonihäirintä, jota yhteiskunnassa voidaan tehdä vaikka lentokentillä, on aivan eri asia kuin sotilaallinen voimakas toiminta, jossa on räjähteillä lastattuja drooneja ja ohjuksia siellä mukana hyökkäyksessä.
– Puolustuksen näkökulmasta varaudutaan tähän rajumpaan droonisodankäynnin näkymään ja taas poliisi ja sisäisen turvallisuuden ministeriöt varustautuvat enemmän yhteiskunnan häiriötapauksiin.
Tanskassa on kyse siviiliajan ja yhteiskunnan häirinnästä, ei sotilaallisesta uhasta.
– Se on sinänsä vakavaa, mutta sen tarkoitus on aiheuttaa levottomuutta jopa pelkotilaa eikä sellaiseen kannata antautua. Pitää pitää pää kylmänä, Häkkänen toteaa.
– Ongelmat pysytään torjumaan ja länsimaat pysyvät ne hyvällä yhteistyöllä hoitamaan.