Pohjoismaissa yleistynyt droonihäirintä on puhututtanut viime aikoina.
Euroopassa on viime aikoina nähty useita erilaisia ilmatilaloukkauksia ja drooniloukkauksia muun muassa Puolassa ja Tanskassa. Havaintoja on tehty myös Norjassa.
Huomenta Suomessa vierailleet europarlamentaarikot Katri Kulmuni (kesk.) ja Aura Salla (kok.) kertovat, millaiset ovat Euroopan keinot vastata droonihäiriköintiin.
Kulmunin mukaan puolustuspolitiikka ei perinteisesti ole kuulunut EU:n toimivaltaan. Hänen mukaansa Suomi on aina – niin ennen Nato-jäsenyyttä kuin sen jälkeen – ollut hyvin aktiivinen sen suhteen, että myös puolustuksellista pilaria unionissa vahvistettaisiin.
– Ukrainan sodan seurauksena myös droonit ovat kehittyneet hurjaa vauhtia niin myös Euroopan järjestelmät sille, kuinka Euroopan yhteistä puolustusta vahvistetaan.
Lue myös: Kristersson: Pohjoismaisten lentokenttien droonihäirinnän takana todennäköisesti Venäjä
EU:ssa kaavaillaan lisäpanostusta myös puolustukseen
Kulmuni ja Salla ovat mukana neuvottelemassa tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. EU:ssa sovitaan budjetti seitsemäksi vuodeksi kerrallaan.
– Siellä esitetään 200 miljardia puolustus-, turvallisuus- ja avaruuspanostuksiin. Joten käytetäänkö niitä sitten drooneihin vai eurooppalaiseen ilmatorjuntajärjestelmään vai mihin, se on tavattoman hyvä ja tärkeä asia, Kulmuni sanoo.
Molemmat painottavat, että panostus ei ole päällekkäistä sen kanssa, mitä puolustusliitto Nato tekee vaan kyse on siitä, että EU tukee Naton toimintaa.
– Meillähän on tällä hetkellä tässä selvä aukko siinä, että pitäisi saada tällainen havaitse, tunnista, tuhoa -elementti drooneihin, jotka lentävät matalammalla kuin meidän tutkat tällä hetkellä pystyvät havaitsemaan, Aura Salla sanoo.
Auran mukaan se, mitä EU voi tehdä, on lisätä rahoitusta, kapasiteettia, teknistä tukea ja apua sekä vahvistaa sisämarkkinaa.
Lue myös: Yhdysvaltojen kenraalit pakkokutsuttiin outoon soturikokoukseen – tämä siitä tiedetään
EU-tason "droonipudotuslinjaa" ei tarvita
Jotkut maat ovat sanoneet, että ne pudottavat maahan droonit, jotka ovat niiden ilmatilassa ja aiheuttavat uhkaa. Pitäisikö tällaisesta olla jokin yhteinen EU-tason linjaus?
– Luulen, että siihen ei EU-lainsäädäntöä tarvita vaan jokaisella maalla pitää olla kansalliset viranomaisvaltuudet riittävällä tasolla, Kulmuni sanoo.
Eurooppalainen järjestelmä yhtä lainsäädännön osa-aluetta kohtaan ei hänen nähdäkseen olisi kovin joustava tapa.
– Luulen, että jokainen maa kyllä hoitaa valtuudet omille viranomaisilleen tarvittaessa toimia. Suomi ja Pohjoismaat ovat kyllä näin tehneet.
Sallan mukaan on tärkeää ymmärtää, mitkä ovat esimerkiksi poliisin valtuudet ja missä tarvitaan armeijaa.
– Nato on edelleen sotilaallinen voima ja Suomessa päätetään siitä, mitä Suomen alueella tehdään.
– EU ei ole nyt eikä varmasti tulevaisuudessakaan puolustusmahti vaan tukee Naton toimintaa, Salla sanoo.