Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet menetelmän yritysten luontojalanjäljen laskemiseen. Ensimmäisenä on laskettu S-ryhmän luontojalanjälki. Luontokadon pysäyttäminen vaatii, että yritysten luonnolle aiheuttamat haitat on minimoitava. Tähän asti se on kuitenkin ollut vaikeaa, koska erityisesti kulutuksen aiheuttamille luontohaitoille ei ole ollut kokonaisvaltaista laskentamenetelmää.
Luontokadosta ja sen torjumisesta puhutaan paljon, mutta toistaiseksi käytännön toimenpiteet ovat olleet vaatimattomia. Yksi syy on se, että yritystoiminnan vaikutuksia luontoon on vaikea mitata. Nyt mittaaminen on kuitenkin mahdollista, kun Jyväskylän yliopiston tutkijat kehittivät yhteismitallisen luontojalanjälkimittarin yrityksille.
– Minkälaisen tahansa yrityksen luontojalanjälki pystytään tällä laskemaan kunhan se data, mitä saadaan, on riittävää ja sopivaa tähän, sanoo väitöskirjatutkija Sami El Geneidy Jyväskylän yliopistosta.
Luontojalanjäljen laskemisessa otetaan huomioon esimerkiksi yrityksen toiminnan ja hankintojen vaikutukset maan- ja vedenkäyttöön, ilmastonmuutokseen ja saastumiseen.MTV
Mittarina lajien häviämisen riski
Luontojalanjäljen laskemisessa otetaan huomioon, miten yrityksen toiminta ja hankinnat vaikuttavat maan-ja vedenkäyttöön, ilmastonmuutokseen ja saastumiseen, saasteisiin ja haitallisten vieraslajien leviämiseen. Lisäksi vaikuttaa kulutettujen hyödykkeiden raaka-aineiden tuotannon maantieteellinen sijainti. Mittari kertoo sen, miten suuri osuus kaikista maailman lajeista uhkaa hävitä yrityksen toiminnan seurauksena.
– Mittari kertoo meille osuuden maapallon lajeista, jotka todennäköisesti häviävät tapahtui luontohaitta missä tahansa. Se on yhteismitallinen eri puolilla maapalloa tapahtuvien haittojen osalta ja sen avulla voidaan verrata erilaisten yritysten luontojalanjälkiä, selittää Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho.
Hiilijalanjälki on osa luontojalanjälkeä
Yrityksille ennestään tuttu hiilijalanjälki on osa luontojalanjäljen laskentaa.
– Tulevaisuudessa hiilijalanjäljen laskenta ja luontojalanjäljen laskenta todennäköisesti yhdistyvät, koska hiilijalanjäljen laskenta on välttämätön välivaihe luontojalanjäljen laskennassa. Näin on koska ilmastonmuutos on yksi keskeinen luontokadon ajuri ja luontojalanjäljen laskennassa hiilijalanjälki on otettava huomioon laskemalla, kuinka paljon ilmastonmuutos aiheuttaa luontokatoa, selventää Kotiaho.
S-ryhmän luontojalanjäljestä suurimman osan aiheuttavat elintarvikkeet ja polttoaineet.MTV
S-ryhmän luontojalanjälki laskettiin
Ensimmäisenä tutkijat ovat arvioineet S-ryhmän luontojalanjäljen. Siitä suurimman osan aiheuttavat elintarvikkeet ja polttoaineet. Valtaosa luontojalanjäljestä, yli 90 prosenttia, kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle.0,0027 prosenttia maalla elävistä lajeista on vaarassa hävitä S-ryhmän toiminnan seurauksena. Vaikutuksen suuruutta ei voi tarkasti arvioida, koska vertailukohtia ei vielä ole.
Tiedon avulla yritys voi vähentää luontovaikutuksiaan.
– Uskon, että sillä tulee olemaan vaikutuksia siihen, mistä meidän tuotteet tulevat ja toisaalta siihen, minkälaisia tuotantotapoja siellä on käytetty, pohtii S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa.
Soijapapu-viljelmä Brasiliassa.imago/Fotoarena/ All Over Press
Yrityksetkin ovat riippuvaisia luonnosta
Luontojalanjäljen laskenta kiinnostaa yrityksiä esimerkiksi siksi, että luontokato aiheuttaa riskejä liiketoiminnalle.
– Olemme riippuvaisia luonnosta. Se tuottaa meille maan, ilman ja veden kautta niitä palveluja ja resursseja, joita tarvitsemme. Jos emme pidä siitä huolta, tulevaisuuden liiketoimintaedellytykset heikkenevät. Se vaikuttaa myös liiketoimintariskeihin, tulevaisuudessa ehkä myös rahoituksen hintaan entistä enemmän, arvioi Elomaa.
– Tosi paljon erilaisia yrityksiä on ottanut meihin yhteyttä, mikä on positiivinen merkki. Kaikki tuntuvat olevan kiinnostuneita tästä menetelmästä ja haluavat ottaa sen omaan työkalupakkiinsa, iloitsee El Geneidy.
Luontojalanjäljen laskeminen ei ole yrityksille pakollista, mutta lisää velvoittavuutta on tulossa.
– EU:n kestävän raportoinnin direktiivi on tulossa. Lisäksi joulukuussa Montrealin luontokokouksessa sovittiin, että isoja yrityksiä patistetaan luontovaikutusten arviointiin. Aloite tähän tuli isoilta yrityksiltä itseltään, muistuttaa El Geneidy.
Tuontielintarvikkeiden viljely toisella puolella maailmaa voi aiheuttaa paikallista luontokatoa.EPA
Yritysten luontojalanjälkitiedot auttavat myös kuluttajia
Myös kuluttajat hyötyvät siitä, että yritys selvittää luontojalanjälkensä.
– Vähittäiskauppa kuten S-ryhmä voi kertoa kuluttajille, mikä minkäkin tuotteen luontojalanjälki on. Silloin asiakkaan on mahdollista välttää suurimpia luontohaittoja aiheuttavia tuotteita, huomauttaa Kotiaho.
– Uskon, että sieltä tulee sellaista dataa, jonka kautta asiakkaat voivat tehdä valistuneempia päätöksiä ja valintoja kaupassa, toteaa Elomaa.
Luontojalanjäljen laskentamallia on tarkoitus vielä kehittää ja tarkentaa. Tutkimushanke kestää vuoteen 2025 asti.
Päivi Mäki-Petäjä työskentelee MTV Uutisissa toimittajana. Hän tekee juttuja sekä tv-uutisiin että MTV Uutisten nettisivuille. Hänen erikoisalansa ovat luonto-, ympäristö- , ilmasto- ja tiedeaiheet. Hän ottaa mielellään vastaan juttuvinkkejä erityisesti edellä mainituista aihepiireistä.
Vinkkejä voi lähettää sähköpostiin paivi.maki-petaja@mtv.fi
