Suomalaisten kulutuksen keskimääräinen luontojalanjälki on laskettu ensimmäistä kertaa.
Sillä, mitä syömme, on merkitystä myös luontokadon kannalta.
Suomalaisten keskimääräisestä luontojalanjäljestä 42 prosenttia syntyy syömisestä. Syömisen luontohaitasta suurin osa – peräti 98 prosenttia – kohdistuu maamme rajojen ulkopuolelle.
– Tuomme paljon erilaisia tuotteita ulkomailta, esimerkiksi lihatuotteille tarvittavaa rehua, kahvia, teetä, kaakaota. Kun luontohaittaa aiheutuu lajirikkaissa paikoissa, niin luontohaitta korostuu niissä paikoissa, selittää tutkijatohtori Sami El Geneidy Jyväskylän yliopistosta.
– Esimerkiksi Brasiliassa tapahtuva luontohaitta on globaalisti katsottuna isompi kuin täällä Suomessa oleva luontohaitta.
Luontojalanjälki kertoo, kuinka suuren kuormituksen yksilön elämäntapa aiheuttaa luonnolle. Suomalaisten suuri luontojalanjälki johtuu korkeasta kulutuksesta, paljon liha- ja maitotuotteita sisältävästä ruokavaliosta ja ilmastopäästöjä aiheuttavista liikkumistavoista.
Suomalaisten kulutuksella viidennes lajeista kuolisi sukupuuttoon
Erityisesti suomalaisten luontojalanjälkeä kasvattavat liha- ja maitotuotteet. Ne synnyttävät yli puolet syömisen luontojalanjäljestä.
– Me kulutetaan verrattain paljon liha- ja maitotuotteita eli se liha- ja maitotuotteiden vaatima maa-ala sekä niiden aiheuttama vaikutus ilmastonmuutokseen nostavat sitä luontojalanjälkeä merkittävästi, huomauttaa El Geneidy.
Suomalaisten luontojalanjälki koostuu ruuan lisäksi liikenteestä, muusta kulutuksesta ja asumisesta.
Luontojalanjälkeämme voi hyvällä syyllä kutsua suureksi.
– Noin viidennes maailman lajeista kuolisi todennäköisesti sukupuuttoon, jos kaikki kuluttaisivat niin kuin suomalaiset eli puhutaan merkittävästä luontojalanjäljestä, perustelee El Geneidy.
Luonto on taloutemme ja terveytemme perusta
On useita syitä, miksi meidän suomalaisten pitäisi olla huolissamme isosta luontojalanjäljestämme.
– Luonto köyhtyy jatkuvasti ja mekin olemme osa luontoa. Eli kyllä meidän pitää olla huolissaan siitä, että esimerkiksi varpuset Suomessa ovat jo uhanalaisten listalla, että luonto voi huonosti, perustelee johtava asiantuntija Sari Laine Sitrasta.
Myös El Geneidy varoittaa seurauksista.
– Luonto on meidän talouden perusta, se on meidän hyvinvoinnin perusta, se on meidän terveyden perusta. Oikeasti ihan kaikki meidän toiminnassa riippuu luonnosta.
– Paljon puhutaan talouden tilasta ja velkaantumisesta, mutta emme puhu siitä, minkälaista velkaa aiheutamme luontokadolla. Sillä tulee olemaan merkittäviä taloudellisia seurauksia tulevaisuudessa.
Omaa luontojalanjälkeään voi pienentää helposti
Oman luontojalanjäljen pienentäminen ei tarkoita kaiken muuttamista ja ankeaa elämää.
– Nyt ei ole kyse siitä, että lähdetään tekemään heti isoja elämäntapamuutoksia. Kannattaa aloittaa pienestä ja lähteä pikkuhiljaa kasvattamaan kunnianhimoa. Monet niistä teoista, joilla voi pienentää luontojalanjälkeään, ovat myös hyviä terveydelle ja niillä voi säästää rahaa, neuvoo Laine.
Keinoja luontojalanjäljen pienentämiseen on monia, esimerkiksi kasvisruuan suosiminen, julkisten liikennevälineiden käyttö oman auton sijaan, ilmalämpöpumppujen tai maalämmön hyödyntäminen asunnon lämmityksessä, turhien hankintojen välttäminen, käytettyjen tuotteiden ostaminen uusien sijaan.
– Se on yksi tämän raportin positiivisia viestejä, että me voimme merkittävällä tavalla vaikuttaa omaan luontojalanjälkeemme, toteaa El Geneidy.