Upinniemen varuskunta-alueella Kirkkonummella parannetaan luonnon monimuotoisuutta. Alueelta on poistettu vieraslajeja, muutettu nurmialueita niityiksi ja tuotu mehiläisiä pölyttäjiksi. Tulokset ovat lupaavia.
Kaksi mehiläispesää on sijoitettu niityn laitaan Upinniemen varuskunta-alueelle. Mehiläiset ovat uusimpia luonnon monimuotoisuuden lisääjiä Upinniemessä.
– Tähän aikaan vuodesta mehiläispesässä voi olla ehkä 60 000 mehiläistä eli nyt täällä on ainakin 120 000 tyttöä nyt Upinniemessä. Sukupuolijakauma on aika muuttunut, nauraa Jyrkänpesän hunajan mehiläistarhaaja Tanja Oreto.
Haitallisten vieraslajien torjunta haastavinta
Upinniemessä on vajaat kaksi vuotta parannettu monimuotoisuutta eri tavoin.
– Olemme luoneet tänne niittyalueita. Niitä on tehty noin kolme hehtaaria, nurmialueita muutettu niityiksi ja sitten tehdään vieraslajitorjuntaa, joka jatkuu aktiivisesti. Uusimpana ovat nämä mehiläisvuokralaiset täällä, luettelee Puolustuskiinteistöjen ympäristöasiantuntija Reetta Leivo.
Haastavinta on vieraslajien torjunta. Haitallinen vieraslaji japanintatar puskee muovinkin läpi ja viitapihlaja-angervo on sekin hankala hävitettävä.
– Haitallisten vieraslajien kitkentä on vaikeaa tietyllä tavalla. Se on pitkäjänteistä. Ne ovat sitkeitä ja leviävät herkästi. Siinä vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja useamman vuoden projekti, selittää Puolustuskiinteistöjen ja Senaatti-konsernin vastuullisuusjohtaja Timo Kanerva.
Pölyttäjäkato on vakava uhka
Upinniemen kukkaniityt houkuttelevat perhosia, pistiäisiä ja pölyttäjiä, joiden elinympäristöt ovat muualla vähentyneet. Pölyttäjäkato on vakava uhka.
– Ilman pölytystä, jota pölyttäjät tekevät, meidän ihmisten ruuantuotanto on pulassa, mutta se vaikuttaa koko luontoon, toteaa Oreto.
– Usein ajattelemme ihmislähtöisesti, että me ei saada enää suklaata, ei saada enää puuvillaa, mutta se vaikuttaa ravintoketjuihin kauttaaltaan ja vaikutukset ovat todella isot.
Monimuotoinen luonto sopii varuskunta-alueille
Luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä ei ole haittaa varuskunnan toiminnalle.
– Varuskunta-alueet ovat jo ennestään aika luonnontilaisia alueita. Luonnon monimuotoisuuden lisääminen ei estä normaalia varuskunnan toimintaa. Täällä voi liikkua aivan vapaasti, huomauttaa Leivo.
Varusmiesten hyödyntämistä vieraslajitorjunnassa on mietitty.
– Kyllä on ideoita ollut siitä, että jos vaikka iltapuuhana voisi kahvilipukkeita vastaan saada varusmiehiä talkoisiin mukaan, niin kyllä siitä hyötyä olisi, uskoo Kanerva.
Valtion kiinteistöissä annetaan tilaa luonnolle
Lähes kaikissa Suomen varuskunnissa ja muissakin valtion kiinteistöissä pyritään nyt antamaan luonnolle tilaa.
– Ollaan perustettu näitä niittyjä aika moneenkin paikkaan, kiinteistönhoitotapoja hiukan muutettu, annettu luonnolle enempi tilaa, sanoo Kanerva.
– Hiukan vähemmän intensiivistä hoitoa, nurmialueita on pienennetty ja haitallisten vieraslajien kitkentää tehostettu. Esimerkiksi vankilakiinteistöt on yksi esimerkki, missä on ollut yllättävän paljon mahdollisuuksia.
"Annetaan luonnolle enemmän kuin otetaan"
Senaatti-konserni on asettanut itselleen monimuotoisuustavoitteen.
– Herättiin siihen, että monimuotoisuuden ylläpito on meille isona kiinteistönomistajana merkittävä asia. Voimme tehdä paljon. Vuoteen 2030 mennessä pyritään luonnon kokonaisheikentämättömyyteen. Se tarkoittaa sitä, että annetaan luonnolle enemmän kuin siltä otetaan, tiivistää Kanerva.
Upinniemessä nähdään jo työn tuloksia: niityt kukoistavat, hyönteiset ovat lisääntyneet ja haitalliset vieraslajit vähentyneet.