Suomi aikoo hakea poikkeuslupaa kasvattaa jatkossakin minkkejä, jotka lisättiin juuri EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon.
EU:n luettelo haitallisista vieraslajeista täydentyi 26 kasvi- ja eläinlajilla, kertoo maa- ja metsätalousministeriö. Suomessa esiintyvistä eläinlajeista listalle lisättiin minkki ja kanadanmajava.
Listalla olevien lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on kiellettyä koko EU:ssa.
Haitallisten vieraslajien torjunta on yksi keskeinen keino estää luontokatoa. Lisäksi vieraslajien torjunnalla estetään niiden aiheuttamia taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.
EU:n luetteloa täydennettiin jäsenmaiden yhteisellä päätöksellä perjantaina. Aiemmin 88 lajia sisältäneessä luettelossa on nyt tehdyn lisäyksen jälkeen yhteensä 114 lajia.
Lue myös: THL: Turkistarhaus muodostaa jatkuvan pandemiariskin
Minkin ja kanadanmajavan rajoitukset ja kiellot tulevat voimaan kahden vuoden kuluttua ja muiden lajien kuluvan kesän aikana.
Suomi aikoo hakea siirtymäajan aikana poikkeuslupaa minkin kasvatuksen jatkamiseksi.
Minkki sisältyy jo nyt kansalliseen vieraslajiluetteloon. Suomessa minkkejä kasvatetaan turkistarhoilla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on muun muassa todennut, että turkistarhauksen jatko nykymuodossaan muodostaa jatkuvan pandemiariskin.
EU:ssa jo 20 valtiota on kieltänyt turkistarhauksen osittain tai kokonaan. Merkittävässä määrin turkistarhausta harjoitetaan Euroopassa enää vain Suomessa, Puolassa, Kreikassa ja Liettuassa.
Myös haitallisia kasvilajeja torjuttava
Haitallisten vieraslajien luetteloon lisätyn kanadanmajavan lisäksi Suomessa esiintyy harvempilukuinen euroopanmajava, joka kuuluu alkuperäiseen lajistoon. Euroopanmajava on Suomessa silmälläpidettävä laji, ja se sisältyy EU:n luontodirektiiviin.
Kanadanmajavan ja euroopanmajavan kantojen hoitoa koskevaa suunnitelmaa toteutetaan jo Suomessa. Toimenpideohjelman päätavoitteena on vahvistaa Suomen euroopanmajavakanta elinvoimaiseksi.
Lue myös: Kitke ja polta nämä kasvit
Kasvilajeista vieraslajiluetteloon lisättiin jo nyt Suomen kansallisessa vieraslajiluettelossa olevat japanintatar, sahalinintatar ja tarhatatar.
Suomessa isojen tatarlajien esiintymät ovat keskittyneet etenkin Etelä-Suomen taajamiin ja haja-asutusalueille. Niiden muodostamissa kasvustoissa ei juuri kasva muita lajeja. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan kasvien leviäminen uusiin kasvupaikkoihin on pyrittävä estämään.
EU:n antaman asetuksen mukaan jäsenvaltioilla on oltava käytössään tehokkaita toimenpiteitä laajalle levinneiden haitallisten vieraslajien hallitsemiseksi ja torjumiseksi 18 kuukauden kuluessa EU:n vieraslajiluettelon täydentämisen voimaantulosta. Suomessa toimenpiteiden tarkastelu ja valmistelu alkaa maa- ja metsätalousministeriön mukaan syksyllä.