Ruotsin rikollisjengien välinen sota on muuttunut yhä raadollisemmaksi. Palkittu ruotsalainen rikostoimittaja kertoo, miksi tilanne lähiöissä on muuttunut niin väkivaltaiseksi.
10:50
1990-luvun alussa Diamant Salihu muutti perheineen Kosovosta Ruotsiin, tarkemmin lähiöön Borlängen kuntaan. Salihu oli silloin 7-vuotias. Hän oppi ruotsia koulussa ja integroitui hyvin yhteiskuntaan.
Tilanne ruotsalaisissa lähiöissä on muuttunut paljon 1990-luvun ajoilta. Tämän Salihu on itse todistanut useasti työssään rikostoimittajana. Sen seurauksena hän halusi selvittää miksi tilanne on niin radikaalisti muuttunut hänen lapsuutensa ajoilta.
Kirjassaan "Tills alla dör" (kirja ei ole ilmestynyt suomeksi, mutta nimen voi suomentaa Kunnes kaikki kuolevat) Salihu käy läpi syitä siihen, miksi jengisota on syttynyt erityisesti parin ryhmittymän välille Tukholman lähiöissä.
Jengisodan juuret ystävysten kiistasta
Jengisota alkoi vuonna 2015 Tukholman Järva-alueen lähiöissä Rinkebyssa, Tenstassa ja Husbyssa. Kaikki sai alkunsa kahden somalitaustaisen lapsuudenystävän välisestä kiistasta.
Kiista johti toisen 16-vuotiaan pojan kuolemaan. Tämän jälkeen vainajan kaveri ammuttiin osallisuudestaan lapsuudenystävänsä murhasta.
Tästä sai alkunsa kostonkierre Dödspatrullen- ja Shottaz-ryhmien välille. Tämän jälkeen useampi nuori on ammuttu vuosittain, eikä tilanne ole rauhoittunut Tukholmassa.
Vuonna 2020 Ruotsissa ampumalla kuoli 47 henkilöä. Tämän vuoden marraskuun loppupuolella mennessä luku on 45.
Ongelmalliset alueet eristäytyvät yhteiskunnasta
Näitä alueita, kuten Rinkeby, Tensta ja Husby, kutsutaan Ruotsissa ongelmallisiksi alueiksi eli "utsatta områden".
Viranomaisarvioiden arvioiden mukaan 600 000 ruotsalaista elää tällaisilla alueilla. Poliisin arvioiden mukaan Ruotsissa on 52 eri jengiä ja niiden jäseninä noin 15 000 henkilöä.
Poliisi on listannut ongelmallisia alueita vuodesta 2015 alkaen. Ruotsissa on kuutisenkymmentä tällaista aluetta ja ne jaetaan vielä kolmeen kategoriaan: ongelmallinen alue, riskialue, ja erityisen ongelmallinen alue. Niitä on Etelä- ja Keski-Ruotsin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa.
Alueita leimaavat korkea työttömyys, korkea rikollisuus, asukkaiden epäluulo yhteiskuntaa ja virkavaltaa kohtaan sekä ajoittainen väkivalta. Poliisin mukaan alueille on muodostunut "rinnakkaisyhteiskuntia", joita rikollisjengit johtavat. Poliisilla on myös vaikeuksia toteuttaa työnsä kyseisillä alueilla.
Salihun mukaan kehitys huonompaan suuntaan on ongelmallisilla alueilla alkanut, kun alueilta on suljettu peruspalveluita, esimerkkinä työttömyyskassa, posti ja poliisiasema.
Asukkaat kokevat, että muu yhteiskunta ei välitä heistä. Selvä enemmistö näillä alueilla on maahanmuuttajataustaisia ja monilla on huonoja kokemuksia viranomaisista lähtömaassaan. Siksi myös väkivaltaisuuksien selvittely voi olla erityisen haastavaa poliiseille.
– Eräs asukas totesi, että kun yhteiskunta lähti, kaaos tuli tilalle, kertoo Salihu.
Näillä alueilla värvätään poikia mukaan rikolliseen toimintaan hyvin nuoressa iässä. Nuorille on houkuttelevaa lähteä mukaan jengeihin, kun muita tulevaisuuden näkymiä ei ole.
– Mukana on paljon alaikäisiä. He saavat lievempiä tuomioita kuin täysikäiset ja tätä käytetään härskisti hyväksi. Jengien pomot eivät itsekään ole kovin vanhoja. Usein vain päälle parikymppisiä, kertoo Salihu.
Peruskoulu usein jäänyt kesken
Jengiläiseltä peruskoulu on usein jäänyt kesken ja siksi hänellä ei ole mahdollisuuksia hakeutua jatkokoulutukseen. Ruotsin kielen taito on usein puutteellista eikä vanhempien heikko ruotsi edesauta nuorten koulumenestystä.
Salihun mukaan juuri päiväkodit ja peruskoulut ovat avainasemassa, kun puhutaan nuorten tulevaisuuden näkymistä.
Ongelmallisilla alueilla yritetään auttaa ja tukea nuoria tavallista enemmän. Näin tehdään jo monessa Ruotsin kunnassa.
Jos lähiönuoret saavat paljon tukea läpi peruskoulun, he voisivat pärjätä yhtä hyvin kuin ruotsalaisnuoret.
Esimerkiksi jengiläisten siskojen elämä voi olla ihan hyvällä tolalla, vaikka veljen elämä on kaikkea muuta kuin hallinnassa.
Asuntopolitiikka ratkaisevassa asemassa
Vuonna 1994 Ruotsissa astui voimaan laki (EBO), jonka mukaan turvapaikanhakijat voivat vapaasti valita, minne he asettuvat asumaan valtion tai kunnan tuella.
Salihun mukaan juuri ulkomaalaistaustaisten keskittyminen tietyille alueille on osasyy ongelmallisten alueiden syntymiselle. Hän painottaa, että sekoittamalla asuntotyyppejä voidaan estää tiettyjen alueiden negatiivista kehitystä. Jos samalla alueella ei asu pelkästään ulkomaalaistaustaisia, alueen asukkaat eivät eristäydy muulta yhteiskunnalta samassa määrin.
Ruotsissa EBO-laki muutettiin viime vuonna osittain. Nykyään 32 kuntaa voi hakea poikkeuslupaa sille, että turvapaikanhakija vapaasti saisi valita, minne hän asettuu kunnassa asumaan.
Nykyisin SVT:n rikostoimittajana työskentelevä Diamant Salihu on erikoistunut jengirikollisuuteen. Hän on kirjoittanut kirjan jengirikollisuudesta "Tills alla dör" (kirjan nimen voi suomentaa Kunnes kaikki kuolevat). Salihu palkittiin perjantaina Ruotsissa journalistipalkinnolla Årets röst, Vuoden ääni.