Tällainen on otsikoihin noussut ilmastoliike Elokapina – vaatii Suomea hiilineutraaliksi viidessä vuodessa

Juttu on julkaistu alun perin viime lokakuussa.

28-vuotias teatteritaiteen maisteri Emma Castrén herkistyy puhelimessa. Hän on juuri kertomassa, millaista uhkaa ilmastonmuutos tuo hänen elämäänsä henkilökohtaisella tasolla.

– Tuntuu, etten pysty hankkimaan lapsia, koska tulevaisuus on niin suuressa vaarassa, Castrén sanoo.

Lue myös: Ensin poliisit uhkasivat, sitten epäröivät ja lopulta sumuttivat – Elokapina-aktivistit kertovat, mitä lauantain mielenosoituksessa tapahtui: "Tekisin kaiken uudelleen"

Castrén on yksi noin 400:sta Elokapina-aktiivista, jotka vaativat Suomelta pikaisia ilmastotoimia. Elokapinalaiset vaativat Sanna Marinin (sd.) hallitusta muun muassa julistamaan ilmastohätätilan ja tekemään Suomesta nettohiilineutraalin vuonna 2025.

Kyllä. Elokapina vaatii, että Suomi ei enää viiden vuoden kuluttua lisää lainkaan hiilidioksidin määrää maapallon ilmakehässä. Tällä hetkellä Suomen tavoite on 15 vuoden päässä, eli vuodessa 2035.

– Tavoite on näin tiukka, koska ilmastokriisin uhka on niin perustavanlaatuinen. Emme ehdi pelata uhkapelejä hiilidioksidin poistoteknologioilla 2030–2040-luvuilla, sanoo Elokapinan mediayhteyshenkilö Lauri Autere.

Levinnyt yli 70 maahan

Elokapina-liikkeen juuret ovat vuodessa 2018. Tuolloin Britanniassa joukko aktivisteja ja tieteentekijöitä pohti, kuinka ilmastoaktivistit voisivat tavoittaa muitakin kuin poliittisen kentän vasemman laidan ihmisiä.

The Guardian kertoo, että Extinction Rebellion -liike päätti kolmesta tavoitteesta ja kymmenestä periaatteesta, joita liike noudattaa tavoitteisiinsa pääsemiseksi. Tavoitteita ovat hiilineutralius vuoteen 2025 mennessä, totuuden kertominen ilmastokriisistä ja suoran demokratian lisääminen.

Lue myös: Luksusristeilijää yritettiin estää lähtemästä Helsingin Länsisatamasta – jättimäisen laivan liikkeellelähtö yllätti kajakeissa olleet aktivistit: "Emme olleet varautuneet siihen"

Yksi liikkeen suurimmista voitoista koitti Britanniassa vuoden 2019 toukokuussa. Tuolloin Britannian hallitus julisti ilmastohätätilan, jota Extinction Rebellion vauhditti lukuisilla mielenosoituksilla.

Extinction Rebellion -liikkeen periaatteisiin kuuluu taas muun muassa väkivallattomuuteen sitoutuminen ja toiminta ilman hierarkioita. Toiminta on levinnyt yli 70 maahan, ja noin 500 eri ryhmittymään. Maakohtaisten järjestöjen lisäksi Extinction Rebellion -ryhmittymiä on perustettu muun muassa muslimeille, lääkäreille ja maanviljelijöille.

Kaikenikäisiä jäseniä

Suomen Elokapina-liike perustettiin marraskuussa 2018. Parissa vuodessa Elokapina on kasvanut parinkymmenen aktivistin joukosta liikkeeksi, joka tempauksissaan häiritsee luksusristeilijöitä ja pitää ilmastonälkälakkoja.

Elokapina korostaa olevansa liike ilman hierarkioita. Lauri Autereen mukaan se tarkoittaa sitä, että erilaisia tempauksia ei suunnitella keskusjohtoisesti, vaan paikallisesti muutaman henkilön tai ryhmän voimin.

Aktiivisia elokapinalaisia on ainakin Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä. Suomen Elokapina ei ota vastaan ohjeita tai määräyksiä muualta, vaan kansainvälisestä yhteistyöstä päätetään aina tapauskohtaisesti.

– Alaikäisiä jäseniä meillä on aika vähän. Siitä eteenpäin on aika tasaisesti: opiskelijoita, työelämässä olevia, yrittäjiä ja eläkeläisiä. On ihmisiä, jotka ovat nähneet paljon ja ovat sitä mieltä, että uusia keinoja pitää ottaa käyttöön, Autere sanoo.

Ilmastohätätila halutaan

Emma Castrén kertoo olleensa mukana ilmastomielenosoituksessa ensi kertaa Savonlinnassa vuonna 2010. Tuolloin hän vaati 40 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä. Niin ei tapahtunut.

Muutama vuosi sitten Castrén päätti, että kaiken tekemisen ei pidä olla pelkästään kestävää, vaan myös uusiutuvaa. Maisteriksi valmistumisen jälkeen hän halusi satsata suoraan toimintaan.

Castrén haluaa, että hallitus julistaa ilmastohätätilan ja ryhtyy ripeisiin toimiin ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Hän sanoo koronan osoittavan, että nopeat teot onnistuvat, jos tahtoa löytyy.

– Kaikki tietävät, kuinka vakava asia koronavirus on. Miksi ilmastokriisiin ei suhtauduta samoin, Castrén kysyy.

Ei pelkkää kritiikkiä, vaan myös ratkaisuja

Mediayhteyshenkilö Lauri Autere korostaa, ettei Elokapina ole puoluepoliittisesti sitoutunut järjestö.

Elokapina osoitti mieltä esimerkiksi keskustan puoluekokouksessa puolueen, koska puolue suhtautuu myönteisesti turpeeseen. Ennen tätä liike kävi patistelemassa sdp:tä, koska pääministeripuolueella on vetovastuu hallituksen ilmastopolitiikasta.

Autere sanoo, että Elokapinalla on vaatimusten lisäksi ratkaisuja hallitukselle. Liike ajaa kansalaisfoorumia, jossa 150–200 suomalaista päättävät ilmastotoimista tieteentekijöiden tuella.

Nämä 150–200 suomalaista olisi valittu satunnaisesti samaan tapaan kuin mielipidemittausten tekijät valitsevat otoksen, joka edustaa kaikkien suomalaisten mielipiteitä gallupeissa.

– Se eroaisi eduskunnan toiminnasta niin, ettei kansalaisfoorumi ole kytköksissä puolueisiin. Eturistiriitojen merkitys pienenisi, eikä foorumista saisi itselleen poliittista uraa. Kansalaisfoorumi keskittyisi hakemaan yhteen kysymykseen parhaan mahdollisen vastauksen, Autere kertoo.

Emma Castrén uskoo, että Elokapina-liike voi saada tavoitteensa läpi Suomessa. Hän sanoo, että suurin osa suomalaisista tietää, kuinka vakava uhka ilmastokriisi on.

– Me olemme koulutettu ja sivistynyt yhteiskunta. Koen, että mahdollisuus onnistumiseen on nimenomaan Suomessa.