Tunnettu ympäristöaktivisti ja kirjailija Risto Isomäki sanoo vastustavansa ydinvoimaa yhä kiivaammin, vaikka monet muut ydinvoimakriitikot ovat kääntäneet kelkkansa viimeistään Ukrainan sodan aiheuttaman energiakriisin myötä.
Risto Isomäki, 61, on arvostettu ja palkittu dekkari- ja tietokirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti. Hän on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa, ja hänen kirjojaan on käännetty lähes 20 kielelle.
Uudessa kirjassaan Maailmanparantajan muistelmat (Into) hän kertoo suomalaisten käynnistämistä operaatioista, jotka muuttivat maailmaa.
Paras liike on yhden asian liike
Paras tapa vaikuttaa maailmaan on Isomäen mukaan niin sanottu yhden asian liike.
– Valitaan jokin erityisen tärkeä asia, joka halutaan maailmassa muuttaa, ja sitten ryhdytään isolla porukalla muutamaan sitä. Lähestytään kaikkia mahdollisia tahoja mahdollisina liittolaisina. Neuvotellaan kaikkien mahdollisten ihmisten ja organisaatioiden, esimerkiksi puolueiden, kanssa ja kysytään voivatko he tukea tavoitetta, Isomäki kertoo Huomenta Suomen haastattelussa.
– Ja kaikki, jotka suostuvat, hyväksytään liittolaisiksi, vaikka he olisivat monista muista asioista eri mieltä. Kaikessa yhteiskunnallisessa vaikuttamissa se, jolla on suurin koalitio, aina voittaa.
Lue myös: Poliisi kielsi Aalistunturilla mielensoittajien videon kuvaamisen – Poliisihallitus selvittää asiaa
Konkarin neuvo: Elokapinan kannattaisi tarkentaa tavoitteensa
Esimerkiksi Elokapinaa Isomäki kiittää arvokkaasta työstä. Sen tapa toimia on ollut herättää huomiota rohkeilla ja joidenkuiden mielestä röyhkeilläkin kampanjoilla.
– Elokapina on tehnyt arvokasta työtä muistuttaessaan, että meidän pitäisi ottaa ilmastonmuutos vakavammin ja toimia nopeammin.
– Mutta Elokapina saisi aikaan enemmän, jos se pystyisi puhumaan täsmällisemmin ja tarkemmin strategisista tavoitteistaan ja osatavoitteistaan. Me on kuitenkin jo siirrytty siitä vaiheesta, jossa väitellään, pitäisikö ilmastonmuutokselle tehdä jotain, keskusteluun siitä, millä tavalla ilmastonmuutos pitäisi torjua.
Isomäen mukaan nykyisillä liikkeillä on ylipäätään taipumus ajautua vakaviin taisteluihin ja kiistoihin toisinaan hyvinkin pienistä asioista.
– Ja niin päädytään lopulta pienimpään mahdolliseen koalitioon, jolla ei ole mahdollisuutta saavuttaa mitään.
Lue myös: Korona on armoton vihollinen, mutta Risto Isomäen mukaan taistelusta voi seurata paljon hyvääkin: "Siitä on meille paljon iloa"
"Olisi virhe rakentaa ydinvoimaa asutuskeskuksiin"
Isomäki kertoo olleensa itse mukana kymmenissä yhden asianliikkeissä, jotka kukin ovat puhuneet eri asioista. Ydinvoimaa hän on vastustanut jo pitkään eikä pää ole kääntynyt edes nyt, kun monet muut ovat vaihtaneet puolta.
– Olen itse asiassa nykyään paljon vahvemmin ydinvoiman vastustaja kuin koskaan aiemmin, Isomäki toteaa.
– Olen 38 vuotta tähän mennessä yrittänyt ymmärtää radioaktiivisen säteilyn terveysvaikutuksia ihmisiin, ja se on ihan järjettömän monimutkainen asia. Tutkimustulokset ovat näennäisesti niin ristiriitaisia, että siitä on erittäin vaikea saada mitään selvää.
Isomäen mukaan nyt näyttää siltä, että radioaktiivinen säteily ei ole itsessään kauhean vaarallista.
– Mutta jos jokin asia konsentroi elimistön sisällä sitä niin, että se keskittyy tiettyihin soluihin, se aiheuttaa syöpää erityisen tehokkaasti. Ja me olemme nyt lakaisseet ongelman maton alle. Puhutaan jopa ydinvoimaloiden rakentamisesta hyvin suurien asutuskeskusten keskelle, mikä olisi minun nähdäkseni erittäin suuri virhe.
Lue myös: Yli puolet suomalaisista toivoo seuraavalta hallitukselta lupia lisäydinvoimalle – "Kansalaiset haluavat pysyviä ratkaisuja"
"Olemme tulleet huonommiksi käymään vaikeita keskusteluja"
Isomäki kiittelee maailman muuttuneen hänen elinaikanaan monessa asiassa aiempaa parempaan suuntaan. Esimerkiksi lapsikuolleisuus on nyt vain 1/6 siitä, mitä se oli 60 vuotta sitten, hän tähdentää.
Keskustekuilmapiirin hän arvioi heikentyneen.
– Olemme tulleet huonommiksi käymään vaikeita keskusteluja ja tekemään vaikeita päätöksiä, hän pohtii.
Lisäksi ilmastonmuutoksen torjunnassa on hänen mukaansa päästy liikkeelle liian hitaasti. Voisiko aktivismin konkari vielä sitten esimerkiksi sen takia radikalisoitua?
– Olen sitoutunut gandhilaiseen väkivallattomaan vastarintaan ja sellaiseen lähestymistapaan, jossa pyritään keskustelemaan kaikkien kanssa ja ymmärtämään hyvin erilaisia mielipiteitä erittäin suurten mielipide-erojen yli tarvittaessa. Eli on minulle aika mahdoton ajatus, että itse radikalisoituisin, Isomäki toteaa.
– Mutta siinä mielessä minulla on radikalisoitumisen vaara, että minun mielipiteeni – vaikka ne pysyivät samanlaisina – on ehkä aika ajoin luokiteltu ulkoapäin radikaaleiksi. Jotkut voivat nähdä esimerkiksi sen, että ydinvoima on mielestäni hyvin huono ratkaisu, radikaalina mielipiteenä.