Anterselvan vuoristoauringon kylvettämällä ampumahiihtostadionilla hehkui toinen toistaan iloisempaa väkeä perjantaina, mutta suomalaisilla ilmeet olivat synkkiä. Kisojen henkilökohtaiset matkat eivät ehkäpä huonommin olisi voineet alkaakaan: Kaisa Mäkäräinen 40:s, Mari Eder 68:s ja Suvi Minkkinen 80:s MM-pikakilpailussa.
Suomalaismahdollisuudet hupenivat ammuntapenkalle. Mäkäräinen ampui neljä sakkoa, kaksi kummaltakin paikalta. Viidenneksi nopein hiihtoaika ei siinä juurikaan auttanut, paitsi pääsyyn sunnuntaiseen takaa-ajoon, ainoana suomalaisena.
– Hiihto oli ihan ookoo, vaikka olikin vaikea palautuminen torstaisesta sekaviestistä. Hankala yö, ja niitä on ollut jo aika montakin. Tuntuu, että kroppa elää aika paljon, jalkoja särkee vain koko ajan. Kun on väsynyt, niin jalat elää. Aika tyypillistä minulle kovan kisan jälkeen, ja täällä (korkeudessa) se vielä korostuu, Mäkäräinen kertoi muttei syyttänyt lainkaan torstaista viestikisaamista.
Ammunta puolestaan kivistää mielessä.
– Oli taas haasteita. Olosuhteet oli toki aika vaikeat, nyt oli paljon sakkoja (muillakin). Varsinkin pystyammuntaan vaikuttaa tämä korkeus, ja tuulikin oli tosi vaihtelevaa. Se vaikutti nyt varsinkin makuuammuntaan, enkä vain nyt osannut elää sen mukana. Olosuhde ei ole se syyllinen, vaan (ratkaisevaa on) se, että itse ei sitä hallitse, Mäkäräinen selvitti.
Mäkäräinen hävisi torstaisen sekaviestikullan jatkeeksi uran ensimmäisen henkilökohtaisen MM-kullan voittaneelle Norjan Marte Olsbu Röiselandille minuutin ja 35 sekuntia. Kymppikärkeenkin jäi 50 sekuntia, ja Mäkäräinen näkee takaa-ajon lähinnä vain harjoituksena.
– Että saisi koppia ammunnasta ja omasta tekemisestä. Ei tarvitse hirveästi stressata, nouseeko vai laskeeko sijoitus. Mitalit ratkaisevat näissä kisoissa, ja sinne on pitkä matka. Kokeillaan vaikka vähän eri taktiikoita, tai jotain.
22 sekuntia - ja it's over?
Ederin kisa murentui pystyammunnan neljään sakkoon. Ja ensitunteissa musertui koko MM-riemu.
– (Pystypaikan) 22 sekuntiin menee MM-kisat kokonaan. Hankaloittaa aika paljon paikan saamista yhteislähtöön, ja pikakisa ja takaa-ajo menivät jo. Hankalaksi menee, pitää pystyä venymään (tiistain normaalimatkalla), Eder puhahti ja pyyhkäisi silmäkulmaa.
– Mutta olenhan minä tietysti joskus sen pystynyt tekemään senkin (venymisen).
Venymiskykyä näytti perjantaina Yhdysvaltain Susan Dunklee. Torstaista 34-vuotissyntymäpäivää seurasi myöhästynyt lahja Dunkleen ampuessa yhtenä harvoista nollat ja yltämällä MM-hopealle toisen kerran urallaan.
– Viikko sitten hiihdimme testikisan jenkkien kanssa (harjoitusleirillä Martellissa), ja silloin aika lailla vastapäiväiset oli tulokset kuin nyt. Mutta nämä on ne kisat jotka merkkaa, näinhän se on, Eder kertoi.
Rentoutta
Päävalmentaja Jonne Kähkösen mukaan perjantain pettymys käydään tarkasti läpi, laukaus laukaukselta. Reseptiä MM-suunnan oikaisemiseen oli kuitenkin jo mielessä.
– Koetetaan aika nopeasti kaivaa esiin se, missä sakkaa. Jännitystä, paineita? En usko, niin kokeneita ovat kuitenkin kaikki. Mutta ehkäpä yliyrittämistä on, koettavat tekemällä tehdä tulosta (ammunnassa). Yritetään löytää se rentous, ilman paineita. Niin yksinkertaista se on, Kähkönen sanoi.