Tutkija Timo R. Stewart sanoo, että Israelin iskujen tavoitteena Syyriassa on ehkäistä ennalta mahdollista myöhempää konfliktia. Israel saattaa kuitenkin jäädä Syyriaan.
Syyriassa on meneillään erikoistilanne, jonka suomat mahdollisuudet Israel on päättänyt käyttää hyväkseen. Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart.
– Israelissa on laskettu, ettei Syyriassa ole nyt mahdollista pistää vastaan millään tavalla. Ja siinä he taitavat olla oikeassa, Stewart sanoo STT:lle.
Israel on tehnyt viime päivinä satoja ilmaiskuja Syyriaan sen jälkeen, kun syyrialaiskapinalliset kaatoivat presidentti Bashar al-Assadin hallinnon. Iskut ovat kohdistuneet sotilaskohteisiin ja muun muassa ohjus- ja asevarastoihin.
2:03
Stewartin mukaan iskujen tavoitteena on varmistaa, ettei Syyriasta suuntaudu aktiivisia uhkia Israeliin päin.
Aseita on tuhottu muun muassa siksi, että jos islamistiryhmä Hayat Tahrir al-Sham (HTS) myöhemmin kiinnostuisi konfliktista Israelin kanssa. HTS johti al-Assadin syrjäyttäneitä kapinallisjoukkoja.
– Tässä ennaltaehkäistään potentiaalista myöhempää konfliktia, Stewart sanoo.
Riskiä suurempaan sotatilaan maiden välillä ei silti ole, hän arvioi. Israelin mittavista iskuista huolimatta Syyriassa ei ole tahoa, joka kykenisi uhkaamaan Israelia.
– Luulen, että Israel ei myöskään ole minkään syyrialaisen tahon prioriteettilistan kärkipäässä. Nyt siellä on vielä maan sisäinen tilanne täysin auki, ja pitää selvittää, miten se ratkaistaan. Uuden rintaman aloittamiseen Israelin suuntaan ei ole resursseja eikä intressiä, Stewart lisää.
Israelin suunnitelmana on Stewartin mukaan varmaankin ollut iskujen tekeminen haluamiinsa kohteisiin ja palata sitten takaisin jäätyneeseen tilanteeseen.
Lue myös: Tutkija: Laajuudeltaan poikkeuksellinen hyökkäys yllätti Israelin
Israel toivoo kylmää sotaa
Iskujen lisäksi Israelin joukot ovat edenneet miehittämältään Golanin alueelta vielä syvemmälle Syyriaan.
Israel kertoi sunnuntaina, että sen armeija oli vallannut demilitarisoidun puskurivyöhykkeen Golanin kukkuloiden reunalla. Israelin mukaan syyrialaisjoukot olivat jättäneet asemansa, minkä vuoksi 50 vuotta vanha sopimus demilitarisoidusta vyöhykkeestä ei ole enää voimassa.
Israelin ja Syyrian välinen aselepolinja on säilynyt rauhallisena yli puoli vuosisataa vuoden 1973 Jom kippur -sodan jälkeen, Stewart toteaa. Hän arvioi, että Israel haluaisi tilanteen jatkuvan samanlaisena.
– Heille kävi oikein hyvin tämä tilanne, mikä oli ennen Syyrian vallan vaihtumista. Heillä ei ollut rauhaa Syyrian kanssa, mutta Syyrian hallinto kaikista puheistaan huolimatta piti rajan hiljaisena, Stewart avaa.
9:14
Nyt Israelissa ollaan huolissaan tilanteen mahdollisesta muuttumisesta. Syyrian sisäinen tilanne on vielä auki, ja sen vakiintumisessa voi kestää kauan.
– Israelissa huolehditaan siitä, että suhtautuvatko uudet vallanpitäjät Israeliin samalla tavalla kuin al-Assadin hallinto suhtautui. He eivät varsinaisesti odota, että olisi tulossa rauhan ja yhteistyön aikaa, mutta ihan hyvin kävisi tällainen kylmä sota, mikä oli aiemmin, Stewart sanoo.
Israelin suhde Syyrian uuteen hallintoon on joka tapauksessa muodostumassa jatkossakin vaikeaksi, Stewart arvioi.
Iskujen tekeminen ja miehityksen laajentaminen voi kieliä siitä, että Israelissa ajatellaan jo ennakkoon, että maiden väleistä tulee hankalat ja jopa avoimen vihamieliset, jolloin Israelilla ei ole toimissaan hävittävää.
– Kun kerran miehitetään jo Syyriaa, niin miehitetäänpä sitten vähän lisää. Näin tulee vielä paremmat asemat, joista sitten valvoa tätä jo aiemmin miehitettyä aluetta. Ja isketään nyt ihan vapaasti Syyriaan, jotta sitten heillä ei ole sellaista armeijaa käytössä, mitä muuten olisi, Stewart muotoilee.
Lue myös: Mediatiedot: Israelin joukot ovat edenneet Damaskoksen laitamille
Uusia alueita miehityksen alle?
Israelin maajoukot ovat jatkaneet puskurivyöhykkeeltä syvemmälle Syyrian alueelle. Israel on perustellut etenemistään turvallisuussyillä. Stewart sanoo, että Israelin tarkoituksena on luoda niin sanottu turvallisuusvyöhyke.
– Tässä on kyse siitä, että Israel sanoi tuhoavansa Syyrian armeijan taakseen jättämiä asemia. He eivät ole käsittääkseni olleet missään taisteluissa, vaan he ovat edenneet alueelle, mistä Syyrian armeija on vetäytynyt.
11:19
Stewart arvioi, että tarkoituksena on estää se, että alueelle tulisi Syyrian hallinnon kaataneita voimia. Sen lisäksi Israelia kiinnostaa Hermonvuoren alue, jota se ei ole aiemmin kokonaan miehittänyt.
Hermonvuorelle Israel saisi tutka-asemia kattamaan katvealueita, joita on Israelin puolelta vaikea valvoa. Lisäksi Hermonvuoren ympärillä on salakuljetusreittejä Libanoniin.
Israel on vakuuttanut, että se ottaa Syyrian alueita haltuun väliaikaisesti turvallisuussyistä.
– Epäilen, että tässä helposti käy niin, että Israelin joukot eivät lähdekään sieltä. Etenkään Hermonvuoren ympäristöstä, Stewart sanoo.
Mediatietojen mukaan Israelin joukot olisivat tiistaina edenneet Syyriassa pääkaupunki Damaskoksen laitamille. Stewart ei kuitenkaan usko, että Israelilla olisi intressiä edetä Damaskokseen asti.
Lue myös: Järjestö: Israel tehnyt Syyriassa yli 300 ilmaiskua
Lähi-idän kokonaiskuvassa ei suurta vaikutusta
Israelin ja Syyrian välinen konflikti on pitkäikäinen, jäissä oleva konflikti, jonka Syyrian uusi hallitus perii. Siihen, miten Israelin ja Syyrian väliset suhteet mahdollisesti muuttuvat, vaikuttaa se, miten Syyrian sisäinen tilanne etenee.
Esimerkiksi jos vakaan hallituksen muodostus epäonnistuu ja maa suistuu aktiiviseen sisällissotaan, voi se olla Israelin etu.
– Tämä olisi syyrialaisten kannalta valtavan huono kehityskulku, mutta Israelin osalta se tarkoittaisi sitä, ettei kenelläkään ole kykyä tai kiinnostustakaan haastaa Israelin miehitystä tai mahdollisesti lisämiehitystä uusilla alueilla Syyrian puolella, Stewart sanoo.
Jos Syyriaan saadaan vakiinnutettua hallitus, se keskittyy ensin sisäiseen vakauteen, mutta tämän jälkeen neuvottelee muiden konfliktissa mukana olleiden valtioiden kanssa. Israelin kanssa aiheeksi nousisi miehitys, Stewart arvioi.
– Syyria varmasti tulee vaatimaan, että Israelin joukot vetäytyvät vähintään sinne, missä ne olivat viikko sitten. Voi hyvin olla, että he nostavat agendalle myös vuodesta 1967 alkaneen miehityksen. Tästä ollaan Israelissa huolestuneita, Stewart sanoo.
Syyrian uuden hallituksen halu rauhansopimukseen Israelin kanssa on kuitenkin täysi kysymysmerkki. Al-Assadin hallinnon kanssa tämä ei koskaan onnistunut.
Stewart arvioi, ettei Israelin ja Syyrian uudelleen syttynyt tilanne vaikuta merkittävästi jo kuohuvaan Lähi-itään. Israel pommittaa miehittämäänsä Gazaa, miehittää Länsirannan palestiinalaisaluetta sekä on käynyt taisteluita Libanonissa ja tehnyt iskuja Jemeniin.
– Tämä tuntuu siltä, että tartuttiin tilaisuuteen. Varmasti Israelissa pyritään siihen, että tilanne rauhoittuu ja Israel ei jatka Syyriaan sekaantumista sen jälkeen. Se ei anna kellekään muille mitään aihetta jatkotoimiin. Ehkä se sementoi sellaista näkemystä Lähi-idässä, että Israel pommittaa keitä haluaa, Stewart sanoo.