Suvi Minkkinen päätti suomalaisampumahiihtäjien todella pitkän mitalittoman kauden olympialaisissa, sillä odotus oli kestänyt Naganon vuoden 1998 talvikisoista saakka.
Lue myös: Alexander Stubb yllätti Suvi Minkkisen Ylen lähetyksessä – videopuhelu paljasti presidentin enteellisen viestin
Naganossa Ville Räikkönen nappasi pronssia miesten pikakilpailussa. Suvi Minkkisen takaa-ajon pronssi on kautta aikain ensimmäinen suomalaisnaisen olympiamitali ampumahiihdossa.
Räikkönen on luonnollisesti mielissään Minkkisen mitalista.
– Perustimme yläkertaan kisakatsomon. Siellä oli suurin osa aikuisista, mutta lapset jättivät väliin, kesken synttärijuhlien puhelimitse tavoitettu Räikkönen sanoi hyväntuulisesti STT:lle.
Selvästi suuremmat paineet
Räikkösen pronssi oli aikoinaan suurelle yleisölle odottamaton, mutta Minkkisen olympiamitalia ei voi pitää valtavana yllätyksenä. Minkkinen on voittanut tällä kaudella yhden maailmancupin kisan ja ollut neljästi toinen.
– Tyytyväinen olen ehdottomasti Suvin puolesta. Ei sillä ole itselle merkitystä, etten ole enää viimeisin mitalisti. Ennemminkin vain toivon menestystä jokaisessa kisassa, tuotantotalouden diplomi-insinööri Räikkönen sanoo.
Räikkönen seuraa ampumahiihtoa lähinnä televisiosta. Minkkisen hän sanoo "ehdottomasti ansaitsevan" olympiamitalinsa.
– Hänen lähtötilanteensa ja asetelmansa ovat olleet ihan eri kuin minulla oli aikoinaan. Paineistus on varmasti ollut ihan erilainen, ja odotukset ovat luultavasti olleet valtavat hänellä itsellään ja kaikilla seuraajilla. Upea suoritus, Räikkönen sanoo Minkkisen ympärillä jo pitkään leijuneista menestystoiveista.
Minkkisen tähänastinen saldo Milano-Cortinan olympialaisissa on sekaviestin kuudes sija, normaalimatkan 20. sija, pikakisan kuudes tila ja nyt takaa-ajon pronssi. Aikuisten arvokisamitali on hänelle uran toinen, sillä viime talvena Minkkinen ylsi MM-pronssille.
Pikakisan jäljiltä kuudentena matkaan lähtenyt Minkkinen hallitsi takaa-ajossa hermonsa hienosti ampumalla puhtaasti. Takaa-ajon voitti italialainen Lisa Vittozzi ja kakkonen oli norjalainen Maren Kirkeeide.
Olympiamitalilla on urheilijalle iso merkitys.
– Kyllä siitä varmasti muistileima jäi penkkiurheilijoiden ja seuraajien mieliin. Tuntuu, että olympiamitalit muistetaan vielä paremmin kuin MM-mitalit tai muu menestys, Ville Räikkönen sanoo pronssistaan.
Räikkösen olympiamitalin jälkeen sekä Paavo Puurunen että Kaisa Mäkäräinen ovat voittaneet 2000-luvulla MM-kullan, ja muutakin suomalaismenestystä on tullut. Mäkäräinen oli pitkään lajin kansainvälisiä ykköstähtiä.
– En sano, että olympiamitali olisi kauheasti kohdallani muuttanut asioita, mutta tietysti oli helpompi lähteä seuraavalla kaudella tekemään sponsorineuvotteluita ja keskustelemaan niistä, Räikkönen sanoo.
Myös suomalaismiehillä kulkenut
Räikkönen on katsonut hyvillä mielin myös suomalaismiesten suorituksia Milano-Cortinan kisoissa. Suomen miesampumahiihtäjien paras sija meneillään olevissa olympialaisissa on Olli Hiidensalon nelostila normaalimatkalla.
– Miehillä on ollut todella hyvät kisat. Siellä ollaan ehkä vähän samoissa asetelmissa kuin itse olin aikoinani, eli yllätysmahdollisuus on olemassa ja miksei ole vieläkin.
Naganon olympiapronssimitalistin silmissä ampumahiihto on kehittynyt lajina vuosien saatossa.
– Erityisesti ammuntanopeus ja osumatarkkuus ovat parantuneet. Minun aikanani todella nopeana pidettiin alle 30 sekunnin suoritusta ammuntapaikalla, ja nyt puhutaan alle 20 sekunnista.