Suurpedot käyttäytyvät omituisesti pihoilla – karkotustehtäviä lähes päivittäin
Suurpetojen ihmisarkuus on vähentynyt, ja viime kuukausina esimerkiksi karhun karkotustehtäviä on ollut liki päivittäin. Kuvituskuva.Lehtikuva
Julkaistu 17.07.2025 14:31
MTV UUTISET – STT
Kaikki suurpedot eivät vaikuta olevan yhtä ihmisarkoja kuin aiemmin – ja asiaan toivotaan muutosta.
Karhut tekevät aiempaa enemmän vierailuja ihmisten pihoille ja jäteastioille ruokasaaliin toivossa, kertoo Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen.
Heinäkuun alussa Keski-Suomessa lopetettiin karhu, joka oli ruokaa etsiessään rikkonut roska-astioita, kaivellut komposteja ja rikkonut mehiläispesiä. Karkotuksista huolimatta se palasi piha-alueille eikä ollut enää ihmisarka.
Viime kuukausina karhun karkotustehtäviä on Härkösen mukaan ollut lähes päivittäin.
Karhujen ihmisarkuus on heikentynyt.Lehtikuva
Myös karhukanta on Luken mukaan kasvanut tasaisesti vuodesta 2004 lähtien. Luken arvion mukaan Suomessa oli viime syksynä ennen metsästyskauden alkua arviolta 1 816–2 375 karhua. Kasvua oli noin 8 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna.
Karhujen ihmisarkuuden heikentymiselle ei ole Härkösen mukaan vain yhtä selkeää selitystä.
– Ei tiedetä, johtuuko se siitä, että yksinkertaisesti kanta kasvaa ja sitä kautta yksilöitä on liikkeellä enemmän. Voi johtua myös siitä, että kantaa ei ole metsästetty ja sen takia ihmiseen ei ole tullut ikävää kontaktia, eikä karhu koe ihmistä väistettäväksi.
Karhuhavainnot painottuvat erityisesti Suomen itäosiin. Riistakeskus myönsi itäiselle kannanhoitoalueelle yhteensä 129 poikkeuslupaa karhun pyyntiin syksylle.
Tavoitteena on riistakeskuksen mukaan edistää karhujen ja ihmisten rinnakkaiseloa vahvistamalla karhukannan ihmisarkuutta.
Susikin uskaltautuu pihoille
Härkösen mukaan myös muiden suurpetoeläinten, kuten suden, ihmisarkuus vaikuttaa heikentyneen.
– Susi saattaa yleensä vain jolkotella ihmisen ohitse. Kuitenkin nyt kevään ja kesän aikana on ollut tilanteita, joissa susi käyttäytyy siten omituisesti, että se ei osoita ihmispelkoa. Se tulee pihaan ja näyttäytyy siellä, eikä välttämättä lähde ensimmäisenä karkuun, vaikka sille karjaisee, Härkönen kertoo.
Pihapiireihin tulevat sudet eivät välttämättä hätkähdä karjumistakaan. Kuvituskuva.Lehtikuva
Sudet voivat aiheuttaa vahinkoja eläimille heinä- ja elokuun aikana, kun susipariskunta opettaa kasvaville pennuilleen saalistusta.
– Nyt vahinkoja on ollut jopa kevään ja kesän aikana, Härkönen sanoo.
Susihavaintojen määrät kasvoivat viime vuonna erityisesti Lounais-Suomessa. Luken viime vuoden susikatsauksen mukaan susia oli Suomessa 277–321 kappaletta.
Eduskunta hyväksyi keväällä muutokset metsästyslakiin, joilla pyritään helpottamaan erityisesti karhun, suden ja ilveksen kannanhoidollista metsästystä.
Lainsäädäntöuudistusta perusteltiin esimerkiksi tarpeella määritellä täsmällisemmin kannanhoidollinen poikkeuslupa.
Aiemmin riistakeskuksen myöntämät luvat saattoivat tulla kumotuiksi hallinto-oikeuksissa, kun poikkeuslupien perustelut EU:n luontodirektiivistä poikkeamiseksi eivät olleet kyllin selvät.
Susi on määritelty uhanalaiseksi, mutta ilveksen kanta on kasvanut viime vuosina. Luken viime vuoden arvion mukaan ilveksiä oli Suomessa vähintään 2 260 kappaletta.
Suomessa on valmisteilla myös uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan suden tappaminen ei enää vaatisi poikkeuslupaa. Sudesta tulisi pyyntiluvalla metsästettävä laji, jolle määritellään metsästysaika.
Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on antaa asiasta hallituksen esitys eduskunnalle syyskaudella niin, että uusi lainsäädäntö voisi tulla voimaan ensi vuoden alussa.
