Maa- ja metsätalousministeriön esittämät ja Suomen riistakeskuksen myöntämät susien kaatoluvat ovat herättäneet tänä talvena kiivasta keskustelua. MTV:n Viiden jälkeen -ohjelma kysyi Luonnonvarakeskuksen Luken asiantuntijalta, minkälaisin perustein susien tappoluvat myönnetään.
Riistakeskus hyväksyi maa- ja metsätalousministeriön asetuksen perusteella ja kansalaisten hakemusten pohjalta tänä talvena neljän lauman ja 18 suden ampumisen.
Luvista valitettiin, ja nyt hallinto-oikeudet ovat asettaneet välipäätöksellä kaikki luvat toimeenpanokieltoon.
Talven suurin kohu nousi Kuhmossa elävän kahdeksan suden laumasta. Syrjässä asustava lauma aiottiin lupapäätöksen mukaan hävittää kokonaan. Tämäkin päätös peruttiin perjantaina.
Lue myös: Hallinto-oikeus pysäytti Kuhmon susilauman tappamisen – ministeri Leppä peräänkuuluttaa toimia susien aiheuttamien ongelmien ratkaisuun
0:43
Susikanta vaihtelee
Suomen susikanta vaihtelee jopa vuosittain.
Viime maaliskuussa susia oli arviolta hieman yli 300 yksilöä. Uusimman ennusteen mukaan tämän vuoden maaliskuussa susia voisi olla 200–366 kappaletta.
Viime maaliskuussa hieman yli puolet susien reviireistä sijaitsi läntisessä Suomessa.
Uusi laskenta on kohta ovella. Susikanta on aikaisin keväällä pienimmillään, mutta samoihin aikoihin eläimet saavat perheenlisäystä.
Susien metsästysaika on helmikuussa pari viikkoa. Hallinto-oikeuksien päätökset tarkoittavat sitä, että eläimiä ei kaadeta ainakaan tänä talvena.
Lue myös: Miksi syrjäseudulla elävän susilauman saa ampua? Riistakeskus vastaa kohupäätökseen
Valitusten käsittely voi vielä yli vuoden
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi kertoo MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa, että nyt hyllytettyjen lupien käsittely saattaa viedä jopa yli vuoden.
– Järjestöillä on valitusoikeus luvista ja hallinto-oikeudet tekevät ratkaisut. Voi olla, että valitetaan vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Silloin puhutaan reippaasti yli vuoden kierroksesta.
Ministeriön arvioiden mukaan myönnetyillä kaatoluvilla ei olisi ollut vaikutusta suden suotuisaan suojelutasoon. Susikannan hoitosuunnitelma on muutaman vuoden takaa.
– Valmistelussa tuli hyvin selvästi esiin se, että kun puhutaan suden kaltaisesta konfliktilajista, konfliktia ei ratkaista vain suteen keskittyen vaan olennaisia ovat myös suteen liittyvät sosiaaliset kysymykset, Niemi toteaa.
– Tällä kannanhoidollisella metsästyksellä pyrittiin nimenomaan lisäämään hyväksyttävyyttä susikantaa kohtaan erityisesti siellä, missä sudet jakavat elinpiirinsä ihmisten kanssa.
Lue myös: Ympäristöjärjestöt kantelivat susien metsästyspäätöksestä EU-komissioon
5:45
Salakaadot uhkana
Susien kaatoluvat jaetaan vahinkoperusteisiin ja kannanhoidollisiin. Kanta vaihtelee Suomessa kovastikin. Suurin syy siihen näyttäisi olevan ihminen aseineen.
– Vuonna 2019 tehdyn väitöskirjan mukaan 2000-luvulla susien laiton tappaminen on ollut kenties suurin yksittäinen susien kuolleisuutta selittävä tekijä.
Petopuhe menee tunteisiin
Suurpetokeskustelu herättää usein tunteita.
– Varsinkin sosiaalinen media on muuttanut tilanteen aika merkittävästi, Niemi sanoo.
– Se, että asia nousi nyt tällä tavalla esille valtakunnan mediaan, on toisaalta ihan hyvä. Taustalla on ollut susiin hyvin kielteisesti suhtautuvien hyvinkin rankka keskustelu, ja nyt se vähän tasapainottuu.
Lue myös: Hallinto-oikeus jyräsi Suomen riistakeskuksen päätöksen – susijahti Somerniemellä estettiin
Susien elinvoimaisuutta mitataan ”lisääntymisyksiköiden” kautta
Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja Katja Holmala kertoo, että susien eläinvoimaisuutta tutkitaan perhelaumojen eli niin sanottujen lisääntymisyksiköiden kautta.
Myös lauman tyyppiä ja metsästettäviä yksilöitä mietitään.
– Pohdinnassa on se, ovatko lauman jälkeläiset jo aiempina vuosina tuottaneet lisää susikantaa geneettisessä mielessä, vai onko siinä yksilöitä, jotka ovat lisääntyneet ensimmäistä kertaa. Tuolloin niiden geeniperimää ei koko kannassa enää säilykään, Holmala selvittää Viiden jälkeen -ohjelmassa.
– Toisaalta jos (tapettava yksilö) on vaikka edellisen vuoden pentu, lisääntymisyksikölle ei tapahdu mitään, vaan niin sanottu alfapari, jonka jälkeläisiä kyseisen lauman muut jäsenet ovat, säilyy. Jos taas poistettaisiin vaikka lisääntyvä naaras, tutkimusten mukaan suurella todennäköisyydellä koko lauma häviää, eikä urokselle tule enää uutta kumppania. Jos taas uros olisi ammuttu, on suurempi todennäköisyys, että lähialueilta tulee uusi uros ja pariutuu naaraan kanssa. Tällöin lauma ja lisääntymisyksikkö pysyvät olemassa.
Jos puolestaan molemmat lisääntyvistä yksilöistä ammutaan luvan kanssa, reviiri hajoaa.
–Eli seuraavana keväänä siellä ei suurella todennäköisyydellä ole enää lisääntyvää laumaa.
Lue myös: Rajua kritiikkiä kokonaisen susilauman kaatoluvalle: "Riistakeskuksen päätös on yleisen oikeustajun vastainen"
Hirvet houkuttavat susia länteen
Sudet elivät aiemmin lähinnä itäisessä Suomessa, mutta nyt ne ovat levittäytyneet myös länteen. Susilaumoja on tällä hetkellä jopa enemmän lännessä kuin idässä.
Suuri merkitys on ravintotilanteella.
– Siihen, että susikanta ei ole Itä-Suomessa vahvistunut, vaikuttavat merkittävästi hirvikannan alhaiset tiheydet. Läntisessä osassa maata meillä ovat erittäin vahvat hirvi-, valkohäntäkauris- ja metsäkauriskannat. Ruokaa siis on runsaasti ja aiemmin oli myös tyhjää tilaa, kun reviirejä oli syntynyt paljon vähemmän.
– Jossain vaiheessa todennäköisesti lähivuorina päädytään tilanteeseen, jossa Länsi-Suomen parhaat reviirialueet ovat jo täyttyneet.
Susi on Suomessa uhanalaisarvioinnin mukaan erittäin uhanalainen. Arviointeja tehdään 10 vuoden välein.
– Se johtuu nimenomaan siitä, että kokonaisyksilömäärät ovat niin alhaiset. Kun arviointi on viimeksi tehty, esiintyminen on ollut maantieteellisesti paljon nykyistä rajoittuneempaa.
8:46