Suuri osa muistisairaista ei ilmaise hoitotahtoaan

Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Muistisairauden saaneiden hoitotahto jää usein epäselväksi, selviää Muistiliiton tutkimuksesta.

    Lähes neljä viidestä tutkitusta muistisairaasta ei ollut ilmaissut hoitotahtoaan vuosi diagnoosin jälkeen.

    Hoitotahdon ilmaisulla potilas voisi varmistaa, että hänen toiveensa toteutuvat myöhemmin elämässä muistisairaudesta huolimatta.

    Muistisairauden toteaminen ei yleensä tule yllätyksenä lähipiirille. Neljä viidestä läheisestä sanoo tutkimuksessa, että diagnoosi oli odotettu varmistus omille epäilyille. Valtaosa potilaista ja läheisistä kokee diagnoosin neutraalina asiana tai helpotuksena.

    Lähes kaikilla potilailla lääkitys on aloitettu pian sairauden toteamisen jälkeen. Sen sijaan ainakin 80 prosentilta puuttuu kuntoutussuunnitelma vielä vuosi diagnoosin jälkeen, selviää läheisten vastauksista.

    Seurantatutkimukseen osallistui 580 ihmistä ympäri Suomen. Joukossa oli 290 vastadiagnosoitua muistisairasta ja saman verran omaisia. Potilaista 98 prosentilla diagnosoitu muistisairaus oli Alzheimerin tauti.

    Aineiston keruuta ja analysointia rahoitti lääkeyritys Novartis Finland.

    (MTV3 - STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •