Vuonna 2021 ensi-iltansa saavan Veden vartija -elokuvan budjetti on noin 3,5 miljoonaa euroa ja se kuvataan Viron lisäksi Saksassa ja Norjassa.
Emmi Itärannan Teemestarin kirja -romaaniin (2012) pohjautuvan Veden vartija -elokuvan rahoittajia ovat Suomen elokuvasäätiön ja Film Estonian lisäksi lähes kymmenkunta muuta tahoa.
Mutta mikä tekee Virosta yhä halutumman kuvauspaikan?
– Ensinnäkin olemme tehneet elokuvia yli sadan vuoden ajan ja se on ikään kuin veressä, sanoo Viron Elokuvainstituutin johtaja Edith Sepp.
Toisaalta Viron houkuttelevuudelle on olemassa myös konkreettisia, taloudellisia syitä.
– Me haluamme osallistua varsinkin kansainvälisiin yhteistuotantoihin. Haluamme, että virolaiset elokuvantekijät pääsevät mukaan, ja pisteytämme tuotannon sen mukaan, kuinka paljon osuutemme on ja sen perusteella myönnämme rahaa.
– Näitä elokuvatuotantoja on noin 2–3 vuodessa. Niiden budjetin on oltava vähintään miljoona euroa.
Valtio maksaa virolaisten luovien työntekijöiden hyödyntämisestä
Virossa on kuvattu viime vuosina myös suuria Hollywood-tuotantoja. Kuluneella viikolla sai ensi-iltansa Christopher Nolanin vakoilutrilleri Tenet, jossa seikkaillaan Tallinnassa.
Parhaillaan kuvataan myös toista suomalaista sarjaa Bad Apples eli Mädät omenat, joka on 3,2 miljoonan euron tuotanto. Virossa kuvattuja suomalaisia elokuvia ovat viime vuosina olleet muun muassa Ikitie (2016) ja Miekkailja (2015).
Lue myös: Kommentti: Christopher Nolanin Tenet on vaikuttava ja haastava eepos, jossa näkyy suomalaisille tuttuja maisemia – ja josta odotetaan pelastusta koronan runtelemalle elokuva-alalle
– Toinen tukimuoto on niin sanottu "cash repaid"-tuotanto, joita meillä on noin 10 vuodessa. Nämä projektit eivät ole pelkästään elokuvia, vaan mukana on myös dokumentteja, animaatioita ja tv-sarjoja. Valtio maksaa paikallisista tuotantokustannuksista 30 prosenttia takaisin, kunhan virolaisia luovia tekijöitä ja kuvauspaikkoja hyödynnetään, toteaa elokuvainstituutin johtaja Sepp.
Viro houkuttelee maahan kansainvälisiä tuotantoja
Suomessa tukia myöntää Business Finland. Sen tämän vuoden jaossa oleva määräraha on noin 12,3 miljoonaa euroa Suomessa toteutetun tuotannon kustannuksiin.
Suomessa syntyneiden kustannusten määrä saa olla kuitenkin enintään 80 prosettia tuotannon kokonaisbudjetista, josta sitten hyvitetään 25 prosenttia. Hakemuksen voi tehdä vasta, kun 60 prosenttia rahoituksesta on varmistunut.
Elokuvasäätiö puolestaan kokoontuu käsittelemään tuotantotukipäätöksiä neljä kertaa vuodessa. Virossa käsittely on nopeampaa ja joustavampaa ja myös rahojen takaisin tilitys on nopeaa.
– Warner Bros. -tuotantoyhtiölle oli suuri yllätys, kun tukikorvaus eli niin sanottu "cash repaid" maksettiin tilille kolmessa viikossa, Sepp muistelee.
– Nopeus, ammattitaito, joustavuus ja kasvava kokemus suurtuotannoista ovat vahvuuksiamme, kehuu johtaja Edith Sepp.
Tallinnaan rakentuu 6 miljoonaa euroa maksava äänistudio
Virossa on meneillään parasta aikaa myös Tallinn Film Wonderland -projekti, jossa ovat mukana isäntämaan lisäksi myös Suomi ja Latvia.
Päämääränä on saada kansainvälisiä filmituotantoja näihin maihin.Tallinnaan on tulossa vuoden sisällä myös maailman mitat täyttävä noin kuusi miljoonaa euroa maksava äänistudio, jolle Tallinna kaupunki on jo lahjoittanut tontin.
– Me täällä Virossa haluamme tuoda esiin paitsi Viroa maana, myös sen näyttelijöitä, säveltäjiä ja muita lahjakkuuksia, Sepp kertoo.
Korjattu Bad Apples -sarjan suomennus muotoon Mädät omenat 31.8 klo 9.36.