Viimeisen kymmenen vuoden aikana kouluikäisiä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä on menehtynyt liikenteessä lähes neljäkymmentä.
Tämän viikon maanantaina Vihdissä sai surmansa kahdeksan vuotias koululainen. Samankaltaisia onnettomuuksia, joissa lapsi on kävellyt osallisena olleen moottoriajoneuvon kanssa samaan suuntaan, on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana kaksi muutakin.
0:52
Vihdin turmasta poliisi kertonut vain sen, että surmansa saanut poika käveli aamulla seitsemän jälkeen tienpiennarta koulumatkallaan. Tiellä ei ollut kevyenliikenteen väylää eikä katuvaloja. Poika joutui samaan suuntaan ajaneen kuorma-auton töytäisemäksi. Tiellä sai ajaa 80 kilometriä tunnissa.
Onnettomuustietoinstituutin tilastojen mukaan toisessa vastaavassa tilanteessa nopeusrajoitus oli myös 80 kilometriä tunnissa, mutta toisessa vain 30 kilometriä tunnissa.
Poliisi ei ole vielä kertonut tarkemmin yksityiskohtia Vihdin tapahtumista tai onnettomuuteen johtaneista syistä.
Koulumatka oli kohtalokas kolmelletoista
Onnettomuustietoinsituutin mukaan 7-15-vuotiaiden kuolemaan johtaneista jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksista (vuosina 2005-2014) kymmenen vuoden aikana tapahtui 17 jalankulkijan ja 20 pyöräilijän kuolemaan johtanutta onnettomuutta.
Koulu- tai opiskelumatkalla onnettomuuksista on tapahtunut kolmetoista. Toinen lähes yhtä vaarallinen matka on suunniteltu vapaa-ajanmatka, kuten kulku harrastuksiin.
1:21
Jalankulkuonnettomuuksissa osallisuudet menivät hyvin tasaisesti.
– Jalankulkija oli katsottu pääaiheuttajaksi kahdeksassa ja moottoriajoneuvon kuljettaja yhdeksässä onnettomuudessa, kertoo liikennetutkija Niina Sihvola Onnettomuustietoinsituutista.
Pyöräilyonnettomuuksissa pyöräilijä katsottiin aiheuttajaksi kuudessatoista onnettomuudessa ja moottoriajoneuvon kuljettaja vain neljässä.
Sihvolan mukaan nämä ovat surullisia tapahtumia.
– Vihdin turma on valitettava tapaus. Pientareella kulkeminen muuttuu vielä vaarallisemmaksi, kun tulee pimeää ja lunta. Ohi kulkevien autojen tai rekkojen imu voi helposti heilauttaa pyöräilijää – varsinkin jos pyöräily on epävarmaa, muistuttaa Sihvola.
Suurin syy inhimilliset virheet
Sihvolan mukaan pääaiheuttajana olleiden moottoriajoneuvon kuljettajien osalta havaintovirheet ovat yleisiä.
– Pääaiheuttajina olleiden lasten kohdalla korostuivat hieman enemmän ennakointi- ja arviointivirheet kuin havaintovirheet, toteaa Sihvola.
Sihvolan mukaan tutkijalautakunnat ovat kirjanneet koululaisten kohdalle useita riskitekijöitä.
– Näitä ovat lasten arviointikyvyn puute, kiire tai tottumattomuus liikenneympäristöön – esimerkiksi lapsi kulkee yksin vilkkaalla tiellä. Muita syitä ovat ne, kun lapset luottavat tuttuun ympäristöön tai keskittyvät liikaa omaan toimintaansa. Toisaalta lapsilta voi puuttua heijastin tai kypärä, luettelee Sihvola.
Yksi tunnettu riskitekijä on myös kevyen liikenteen väylän puuttuminen kokonaan, mikä tilanne oli Vihdin turmatiellä.
Sihvonen sanoo, että tutkijalautakuntien mukaan onnettomuusriskiä olisi mahdollista pienentää parantamalla lasten liikennekasvatusta.
– Lapsia voi opettaa tunnistamaan ja ennakoimaan riskejä liikenteessä. Lapsilla tulisi olla käsitys omista kyvyistä koulumatkalla. Lautakunnat korostavat koulun lisäksi myös vanhempien vastuuta liikenneopetuksesta, sanoo Sihvola.