Pelottaako suojatien ylittäminen? Viime päivien onnettomuusuutiset ovat herättäneet ahdistusta etenkin lasten vanhemmissa ja iäkkäiden keskuudessa, mutta millainen vaara suojatielle astuminen tilastojen ja asiantuntijoiden mukaan on?
Kaksi kuolemaan johtanutta suojatieonnettomuutta on järkyttänyt suomalaisia kuluneen viikon aikana.
Espoossa viime viikolla tapahtuneessa onnettomuudessa kuoli kääntyvän kuorma-auton alle jäänyt pieni pyöräilijä. Tampereen Hämeenpuistossa kuorma-auton alle jäi maanantaina iäkäs jalankulkija.
Lue myös: Suojatietä ylittänyt kuoli onnettomuudessa Tampereen keskustassa – paikallisten mukaan liikenne keskustassa "villiä" ja "holtitonta"
Liikenteessä kuolleiden jalankulkijoiden määrä on romahtanut
Tilastot eivät tue mielikuvaa siitä, että suojateitä olisi yhä vaarallisempaa ylittää.
Liikenneturvan helmikuisten tilastojen mukaan jalankulkijoiden liikennekuolemien ja loukkaantumisten määrä on kaiken kaikkiaan puolittunut kymmenen viime vuoden aikana. Kolmen vuoden aikana on kuollut vuosittain keskimäärin 21 ja loukkaantunut 360 jalankulkijaa.
Joka viides menehtyneistä jalankulkijoista kuoli suojatiellä.
Kuolleiden pyöräilijöiden määrä on lisääntynyt kymmenen vuoden aikana yli 50 prosenttia, mutta loukkaantuneiden määrä on lähes puolittunut. Kolmen vuoden aikana on kuollut vuosittain keskimäärin 25 pyöräilijää.
Pyöräilijöiden henkilövahingosta yli 70 prosenttia tapahtui risteyksissä.
Liikenneturvasta kerrotaan, että kuorma-auton alle on kuollut taajama-alueilla viime vuosina keskimäärin 4–5 pyöräilijää tai jalankulkijaa vuodessa. Tänä vuonna tapauksia on sattunut ainakin kolme.
"Lapsia piti varoitella, että autot eivät täällä väistä"
Poliisin liikennevalvonnasta vastaava poliisiylitarkastaja Hannu Kautto Poliisihallituksesta toteaa, että liikenneturvallisuus ja myös suojateiden turvallisuus ovat tällä hetkellä paremmalla tasolla kuin koskaan aiemmin.
– Muutin 2000-luvun puolivälissä muutaman vuoden muualla asumisen jälkeen takaisin Suomeen, ja silloin pelotti lasten puolesta. Autoilijoiden suhtautuminen suojatiellä liikkuviin oli täysin järkyttävää verrattuna muihin Euroopan maihin. Lapsia piti erikseen varoitella siitä, että autot eivät täällä väistä suojatiellä kulkijoita.
– Siitä tilanne on omien havaintojen mukaan merkittävästi parantunut, ja suojatien kunnioitus on selvästi aiempaa paremmalla tasolla.
Suojateihin voi Kauton mukaan nyt siis luottaa – vaikka joskus on väläytelty sitäkin ajatusta, että suojatie olisi liikenteen suojattomin paikka.
– Muualla kuin suojatiellä tien ylittäminen voi potentiaalisesti olla turvallisempaa siksi, että tien ylittäjä on silloin erittäin skarppi itse, kun taas suojatielle saattaa lonnia somea selaillessa puolihuolimattomasti. Mutta ehdottomasti tie kannattaa ylittää suojatietä pitkin, Kautto korostaa.
Parannettavaa on puolin ja toisin
Parannettavaa liikennekäyttäytymisessä Kauton mukaan vielä riittää – puolin ja toisin. Viime viikolla toteutetulla suojatievalvontaviikolla kävi ilmi, että liikennesääntöjä rikkovat sekä autoilijat että kevyt liikenne.
1404 1412387 LIVE Tässä on yksi Helsingin vaarallisimmista suojateistä – poliisi kertoo ylitystilanteen tyypillisimmät virheet (1)
– Osa autoilijoista ei noudattanut väistämissääntöjä suhteessa kävelijöihin ja pyöräilijöihin. Epäselvyyttä oli myös siitä, että pyörällä saa ylittää ajoradan suojatietä pitkin. Toisaalta osa jalankulkijoista meni valoristeyksissä päin punaista. Selvästikään kaikki autoilijat ja pyöräilijät eivät tiedä sitä, kenen pitää väistää suojatiellä ja ketä.
Hannu Kautto on pitänyt keskustelua liikenneturvallisuudesta yllä myös Twitterissä.
"Aikuinen voi joustaa oikeuksistaan"
Niin Hannu Kautto kuin Pyöräliiton vt. toiminnanjohtaja Vellu Taskilakin tähdentävät autoilijoiden velvollisuutta ottaa lapset ja vanhukset erityishuomioon liikenteessä.
– Aikuisilla on kyky joustaa omista oikeuksistaan ja tarkkailla liikenneympäristöä, mutta lapsilla ei kykyä niin hyvin ole. Väistämiskyky voi heikentyä myös vanhetessa, kun liikkuminen on aiempaa hitaampaakin, Taskila toteaa.
Espoon onnettomuus on herättänyt keskustelua Pyöräliiton Twitter-sivuilla.
Taskila näkee Espoon onnettomuuden jatkumona viime vuonna tapahtuneille pyöräkolareille.
– Viime vuonna uutisoitiin kolmesta samantapaisesta, pyöräilijän kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta, jossa kääntyvä moottoriajoneuvo oli ajanut pyöräilijän päälle. Ne ovat kaikki valitettavia tapauksia, eikä niitä pitäisi sattua yhtään.
Lue myös: Poliisi jatkaa 9-vuotiaan lapsen hengen vieneen onnettomuuden tutkintaa Espoossa – alustavia puhutuksia tehty
Liikenneratkaisuilla lisää turvallisuutta
Pyöräilijöiden määrä maanteillä ja taajamissa on lisääntynyt reilun vuoden aikana koronan takia huomattavasti. Toisaalta pyörien vauhdit ovat muun muassa sähköpyörien esiinmarssin ansiosta nousseet.
Hannu Kautto kertoo, että poliisi on pyrkinyt turvaamaan kaikkien liikkumista lisäämällä valvontaa.
– Sillä voidaan vaikuttaa turvallisuuteen tosin vain jonkin verran. Selvästi merkittävimmät tekijät ovat teiden infraan ja rakenteeseen liittyvät ratkaisut, kuten liikennevalot ja teiden muodot, niin että eri liikennemuodot on eriytetty toisistaan fyysisesti rakenteilla. Siihen satsataan tulevaisuudessa toivottavasti entistä enemmän.
Pyöräliitto on samalla kannalla. Taskila tähdentää, että liikenteessä myös heikompien tienkäyttäjien on voitava pärjätä.
– Risteyksistä on tehtävä liikennesuunnittelulla sellaisia, että yhteentörmäyksiä ei synny niin helposti. Keskeinen asia ovat ajonopeudet. Huolehditaan, että nopeusrajoitukset ovat riittävän alhaiset niillä alueilla, joissa on enemmän jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Ja rakennetaan risteyksestä sellainen, että siihen ei voi tulla liian nopeasti. Sen voi tehdä esimerkiksi jyrkentämällä kaarrosta, tekemällä töyssyjä tai kaventamalla ajorataa.
Lue myös: Surulliset kuolemat suojateillä herättävät kysymyksiä liikenneturvallisuudesta – näin tuhoisat turmat voitaisiin välttää: "Ei ole helppoa ratkaisua"
Kaikilla liikkujilla on velvollisuus varoa
Poliisiylitarkastaja Hannu Kautto kehottaa vielä kaikkia tiellä liikkujia, etuajo-oikeudesta riippumatta, olemaan valppaina etenkin risteystä ylittäessään. Pyöräilijät ja jalankulkijat voivat varmistaa vaikkapa katsekontaktilla sen, että autoilija on huomannut heidät.
– Lisäksi paitsi autoilijan myös pyöräilijän kannattaa hiljentää vauhtia risteyksessä ja antaa toisille mahdollisuus havaita hänet. Vastuu suojatiellä kulkevan turvallisuudesta on yksiselitteisesti ajoneuvon kuljettajalla, mutta omalla toiminnallaan voi edistää turvallisuuttaan jopa ratkaisevasti.
– On hyvä muistaa sekin, että uudessa tieliikennelaissa on erikseen kirjattu huolellisuusvelvoite. Hallituksen esityksessä todetaan, että jos huomaa toisen rikkovan liikennesääntöjä ja sen aiheuttavan vaaratilanteen, on silti velvollisuus tehdä kaikkensa onnettomuuden välttämiseksi.
Vellu Taskila kertoo, että kun hän on liikkeellä pyörällä, pää pyörii koko ajan.
– Kun lähden ylittämään risteystä ja vaikka olen etuajo-oikeutettu, vilkuilen joka suuntaan. Liikenneympäristö on meillä valitettavasti sellainen, että pyöräilijän täytyy tehdä se. Autoilijoiden ei yleensä tarvitse huolehtia siitä, tuleeko kolmion takaa joku päälle, koska tiet on usein rakennettu autoilijoita ajatellen.
3:41