Sähkönsiirtoyhtiö Carunan ilmoittamat hinnankorotukset tuovat merkittäviä kuluja yhtiön asukkaille. Caruna ilmoitti perjantaina asiakkaille, että keskimääräinen korotus on 27 prosenttia.
Lohjalla kallion kupeessa pohjoistuulelta suojassa seisoo vaalea puurakenteinen talo. Sen edustalla on viihtyisä puutarha, jota on vaalittu jo vuosia. Talossa asuu Arvi Ovaskainen vaimonsa kanssa.
Myös täällä sähkönsiirtoyhtö Carunan hinnankorotukset kouraisevat. Tieto korotuksista otettiin vastaan tyrmistyneinä.
– 3 400 euroon lisää 400 euroa on 3 800 euroa. Se on suurin yksittäinen asumismeno. Tämän talon sähkönkulutuksesta selittyy 2/3 säätyypillä, jolle minä en voi mitään. 15-16 prosenttia kertyy siitä, kun tarvitaan lämmintä vettä. Kaikki muut ovat ihan peanutsia, sanoo Ovaskainen.
Sillä hän tarkoittaa, ettei valaistus ja sähkölaitteiden käyttö tuo juurikaan lisäkustannuksia. Suorasähköllä lämpiävä omakotitalo sen sijaan kuluttaa sähköä 26 000 - 27 000 kilowattituntia vuodessa.
3:13
Energiavirastoon satoja yhteydentottoja
Ovaskainen ei ole huolensa kanssa ole yksin. Pelkästään Energiavirastoon on tullut muutamia satoja kyselyjä sähkönsiirtohintojen noususta.
Hintojen nostoa on perusteltu sähköverkon uudistamisella, asiakkaan näkökulmasta perustelut kuitenkin ontuvat.
– Meille luvattiin, että markkinahintoihin sisältyy verkkohuolto ja verkkoon liittyvät toimet. Me olemme maksaneet siitä. Ja nyt sitten kun verkkoja laitetaan parempaan kuntoon, niin laitetaan rahastus päälle. Tämä oli se ensimmäinen reaktioni. Olen luullut, että olemme maksaneet peruskustannuksissa rahastoihin, että verkkoja voidaan ylläpitää, sanoo Ovaskainen.
Heidän omakotitalonsa maakaapelointiin muutamia vuosia sitten ja se on parantanut sähkönjakelun varmuutta, joten ymmärrystä maakaapelointiin on.
Mutta silti hän sanoo suoraan, että asiakkaana tuntee olonsa huijatuksi.
– Yhtiö joka 80 prosenttisesti omistaa ulkomaiset pääomayhtiöt maailmalla ja Hollannissa on vain postilaatikko, jota kautta tätä pyöritetään. Eivätkä maksa Suomeen veroja pyörittävät aikamoista bisnestä. Tässä tulee, vaikka se on laillista, väkisin mieleen se, että huijaavat meitä piru vie, sanoo Ovaskainen.
Hän haluaisi myös tietää kuka tai ketkä olivat mahdollistamassa strategisesti elintärkeän toiminnan myymisestä ulkomaiselle pääomalle.
– Eivät he ajattele asukasta, mutta jonkun olisi pitänyt Suomessa ajatella. Ja hyvä kysymys kuuluu kenen, kysyy Ovaskainen.
Ovaskainen toivoo, että asiakkaiden edunvalvojat kuten omakoti- ja kiinteistöliitto olisivat asiassa aktiivisia, mutta hän penää myös poliittista vastuuta.
– Se voi olla vaikka pääministeri tai hallituksessa ministeri, joka siellä tästä asiasta vastaa. Käsittääkseni Rehn, hän ottaisi pillin käteen, kova puhallus, kutsu joukot kasaan ja sitten tehdään niin kun on hyvä tehdä. Saada meidät vakuuttuneeksi siitä, että tämä on järkevää tehdä ja porrastetaan se, sanoo Ovaskainen.