Sähkön hirmuhinta iski jo suomalaisten arkeen – "Kävelemme kotona toppatakit päällä ja emme vietä joulua"

Vaikka moni on onnistunut säästötoimenpiteissään, pelkäävät toiset kauhulla kiristyviä pakkasia ja sähkölaskujen menoa ulosottoon.

Mona Hyyryläinen on työssäkäyvä yksinhuoltajaäiti, joka asuu omakotitalossa.

– Minulla on sähkölämmityksen lisäksi 120-neliöisessä kodissani ilmalämpöpumppu. Autotallia olen joutunut pitämään lämpimänä, jotta vesiputket eivät jäätyisi.

Hyyryläisellä on määräaikainen sähkösopimus tammikuun loppuun saakka.

– Olen laskenut, että laskustani tulisi kymmenkertainen. Sähkötuki on pienituloisille, joten olen juuri siinä rajoilla, etteivät tuet paljon auta. Mutta silti en työlläni pysty maksamaan tulevia laskuja.

Hyyryläinen on joutunut kertomaan kahdelle lapselleen, että tänä vuonna ei vietetä joulua. Lähihoitajana työskentelevä Hyyryläinen on jouluaaton töissä.

– Siitä olen onnellinen, että alani töitä löytyy niin paljon kuin vain haluaa tehdä.

"Mielessäni on järkyttäviä ajatuksia"

Kodissaan perhe on asunut kahdeksan vuotta ja teettänyt monta remonttia. Siksi hän ei haluaisi muuttaa äkkiseltään pienempäänkään asuntoon. Monista asioista hän ei myöskään uskalla omistusasunnossaan säästää.

– Kyllä minua hirvittää, mitä tapahtuu, kun monet luopuvat lattialämmityksistään. Pidemmän päälle tulee varmasti kosteusvaurioita.

Helmikuu pelottaa, sillä silloin Hyyryläisen määräaikainen sähkösopimus päättyy. Myös mahdolliset sähkökatkot pelottavat, sillä siitä voi seurata putkien jäätyminen.

– Mielessä on ihan järkyttäviä ajatuksia. Onneksi olen aloittanut säästämisen jo nyt, ja teen paljon ylitöitä, koska pelottaa, että menetän luottotietoni, kun en saa maksettua laskuja.

Sähkönsäästäjien Facebook-ryhmässä jo yli 30 000 jäsentä

Kun Kirsi Vuorela huolestui sähkön hinnan noususta, hän meni verkosta etsimään vinkkejä ja apua. Hän halusi tietää, mikä asumisessa kuluttaa eniten sähköä. Hän ei kuitenkaan kokenut löytäneensä verkosta tarpeeksi tarvitsemaansa arjen säästövinkkejä.

– Hetken mielijohteesta perustin sitten itse Facebook-ryhmän.

Sähkön säästäjät- ryhmä on kerännyt Facebookissa yli 30 000 jäsentä. Siellä jaetaan säästövinkkejä, kysytään apua ja annetaan vertaistukea.

Vuorelalla itsellään on vuonna 1982 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalo, joka lämpenee sähköllä. Viisihenkisellä perheellä on talossa käytössä aitokiuas, avotakka ja kaksi ilmalämpöpumppua. Perhe otti luottolainaa toista ilmalämpöpumppua varten.

– Sisälämpötilamme on noin 17-19 astetta, minun huoneessani 15-17 astetta ja nuorison huoneissa sekä kylpytiloissa noin 20 astetta. Villasukat jalassa kuljemme ja kahden peiton kanssa nukumme. Pipoa ei sentään ole päässä nukkuessa, Vuorela toteaa.

Sähkön kulutuksen seurausta päivittäin

Ilmanvaihtokoneen toimimaton lämmöntalteenotto on ollut yksi syyllinen Vuorelan perheen kulutukseen ja sen jäljille Vuorela kertoo päässeensä Facebook-ryhmän avulla. Se on nyt korjattu.

Hän kertoo seuraavansa sähkön kulutustaan päivittäin oman siirtoyhtiönsä kautta, vaikka Fingridiltä tieto on hänen havaintojensa mukaan tullut nopeammin. Jokaisessa huoneessa on lämpömittarit.

– Olen laskenut, että olemme pudottaneet puolet kulutuksestamme, mutta laskumme on silti tuplaantunut. Marraskuun kulutus vuonna 2021 oli 2 952 kwh, ja lasku oli noin 200 euroa sähköenergian osalta. Tämän vuoden marraskuussa kulutuksemme oli 1 552 kwh, ja lasku tulee olemaan pelkästä sähköenergiasta noin 450 euroa.

Lue myös: Yhä useampi suomalainen valitsee pörssisähkön – asiantuntija arvioi, millainen sen hinta on ensi vuonna

Pörssisähköön ei uskalla siirtyä

Pörssisähköön Vuorela ei silti uskalla siirtyä.

– Päiväkulutuksemme voi olla laskujeni mukaan jopa noin 200 kilowattituntia ja euron kwh-hinnalla se tekisi noin 200 euroa. Vaikka ajastaisi kodinkoneet yöllä menemään sun muut säästötoimenpiteet, kyllä meillä lämmitys on se suurin ongelma.

Vuorela toivoo, että ilmalämpöpumppu toisi säästöä tuleville kuukausille. Hän on lyhentänyt suihkunsa muutaman minuutin pituiseksi. Vuorela urheilee päivittäin, siksi suihkuun on päästävä.

Tukitoimenpiteet ovat hänen mielestään olleet riittämättömiä.

– Sähköyhtiöt tulisi jokaisella alueella velvoittaa noudattamaan järkeviä sopimuksia, jotka eivät vaadi sitoutumista. Mielestäni alle 10 senttiä kilowattitunnilta on järkevä hinta.

Tulevaisuus hirvittää, sillä asiantuntijat ovat povanneet energiakriisin kestävän jopa vuosia.

– Muutama kuukausikin ollut jo liian pitkä aika. Mielestäni sähkö on välttämätön hyödyke, jokaisen perusoikeus. Ei tällaista pitäisi tapahtua.

Putinin sota sekoittaa energiamarkkinoita

Ihmetystä herättää se, että monet omaa tuotantoa tekevät sähköyhtiöt vuolevat nyt kultaa. Erityisesti omaa tuotantoa ja fossiilitonta sähköntuotantoa tekevät saavat hyvää tulosta. Tämä johtuu siitä, että sähkön myyntihinnan määrittelee kaikkein kallein tuotantotapa.

Kalleinta tällä hetkellä on maakaasu, jonka markkinoita Venäjä on sekoittanut hyökkäyssodallaan. Kaasun korkea hinta Euroopassa nostaa sähkön hintaa kotimaassakin, sillä sähkön hinta määräytyy Pohjoismaiden yhteisen sähköpörssin mukaan. Vaikka moni energiayhtiö on kunnan omistuksessa, käärivät monet itselleen täysimääräisevät voitot sen sijaan, että kohtuullistaisivat hintaa.

Lue myös: Pakkaset kiristyvät, energiakriisi jatkuu – miksi sähkölle ei saada hintakattoa? Näin ministeri Lintilä perustelee

Sähköyhtiöt irtisanoivat sopimuksia

Sähkömarkkinoiden äkkimuutokset saivat alkujaan kuitenkin aikaan sen, että sähkön myyntiyhtiöt ajautuivat hankaluuksiin, tekivät tappioita ja menivät jopa konkurssiin.

Monet sähköyhtiöt reagoivat sanomalla irti toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia ja korottivat myyntihinnat jopa kuusinkertaisiksi.

Maria Miettuselle kävi niin. Hänellä oli toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus, joka irtisanottiin yksipuolisesti. Miettunen siirtyi pörssisähköön.

– Ei minulla ollut siihen mitään sanottavaa. Tällä hetkellä hinta huitelee 32 sentissä kilowattitunnilta.

Miettunen asuu Lammilla vuonna 1936 rakennetussa kivirakenteisessa vanhassa koulussa kolmen lapsensa kanssa.

"Herran haltuun"

Hän lämmittää kerran päivässä pesällisen pönttöuunissaan, joita hänellä on kotonaan neljä. Muuten talo on sähkölämmitteinen. Pattereita Miettunen ei ole vielä laittanut päälle.

– Sisälämpötila on noin 15-16 astetta, kyllä me täällä toppatakit päällä kuljemme. Lisäksi olen ajastanut kodinkoneet pesemään yöllä. Sauna on käyttökiellossa, samoin ylimääräinen pakastin on otettu pois käytöstä.

Nuorin tytär nukkuu äidin kanssa samassa sängyssä, jotta hänen huoneensa on voitu kylmettää. Miettunen kertoo, että on jo katsellut keskustan vuokra-asuntoja.

– Kyllä tulevat kuukaudet ovat aika lailla, että herran haltuun. Työkavereille olen sanonut, että kertokaa jos alan haisemaan, kun pesen vaan kerran viikossa pyykkiä.

Sähkön arvonlisäveron alennuksen lisäksi yhdeksi tukimuodoksi on nostettu sähkölaskujen kotitalousvähennys. Sitä saa ainoastaan, jos tammi-huhtikuun sähköenergia maksaa yhteensä yli 2 000 euroa. Kritiikkiä herättää haastatelluissa se, että tuen saa vasta veroprosentin laskuna ensi vuonna tai veronpalautuksina 2024.

– Se ei auta nyt, kun ei saa laskuja maksettuna. Mietin, että jos palkkani ei yksinkertaisesti riitä laskujen maksuun, menevätkö ne ulosottoon, Miettunen pohtii.

Kun kotitalouksia kannustetaan sähkön kuluttamisen vähentämiseen, kulutus ei mene kotitalousvähennyksen rajan yli.

Eniten opettajana työskentelevää Miettistä huolestuttavat haavoittuvaisessa asemassa olevat ihmiset.

– Minulla on hyvä resilienssi, mutta mietin niitä, joilla ei yksinkertaisesti pää kestä tätä stressiä.

Lue myös: Sähköyhtiöiden valtaisia voittoja suitsiva ero lausuntokierrokselle – valtio arvio lisäveron tuottavan jopa 1,3 miljardia verokarhun kassaan

Markkinat hakevat niille optimia hintaa

Sähkön hintakatosta on viime aikoina käyty aktiivista keskustelua. Energiayhtiöiden lisävoittojen verottamiseen liittyvä esitys on parhaillaan lausuntokierroksella eduskunnassa. Tukkumarkkinoissa on elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan ongelmana, että markkinat hakevat parasta mahdollista hintaa. Tällöin hintakatto, joka on markkinoita alempi, johtaa Lintilän mukaan energiavajeeseen.

Myös vähittäispuolen hintakattoon liittyy ongelma. Sähkön toimittaja ei voi myydä kuluttajalle alle tuotantohintojen, sillä lopullisena seurauksena on konkurssi.

Pannukakkuja aamuyöstä pörssisähkön hinnan mukaan

Tiina Ilus on perheineen asunut paritalossa Lempäälässä viime keväästä lähtien. Heidän arkeensa sähkön hinnannousu on vaikuttanut hyvin paljon.

– Toki sitä hieman mietti taloon muuttaessa, kun tässä oli suora sähkölämmitys. Mutta ei siihen aikaan vielä tiennyt, että sähkön hinta tulee nousemaan näin paljon.

Loppukesästä alkaen sähkön hinta nousi porrastaen alun perin 13 sentistä 64 senttiin kilowattitunnilta. Iluksen perhe päätti vaihtaa pörssisähköön lokakuun alussa. Päätös oli helppo, koska rahaa oli pakko jäädä muuhunkin.

– Kyllä ihmiset päivittelivät, että sullahan menee mielenterveys pörssisähkön kanssa, mutta ei meillä oikein ollut vaihtoehtoa. Toisena vaihtoehtona olisi ollut olla naimisissa kaksi vuotta liki 30 sentin sopimuksen kanssa.

Sähkölämmityksen lisäksi kodissa on kaksi ilmalämpöpumppua, ja perhe osti vastikään kaasutakan.

– Kello 14 kun tulee seuraavan päivän sähkön hinnat, niin olen siellä aika minuutilleen kyttäämässä. Sitten mietin, pestäänkö huomenna pyykkiä vai ei, ja milloin ajastan kodinkoneet. Uunin käyttö on jäänyt kokonaan.

Pörssisähkön mukaan eläminen on viiden lapsen ja vanhempien taloudessa stressaavaa, mutta toisaalta Ilus on jo tottunut pallottelemaan arjen rutiinien suhteen.

– Itsenäisyyspäivänä herätin mieheni klo 5.30, että nyt sähkö on 10 senttiä, heräätkö tekemään lapsille pannukakkuja.

Väliinputoajat 

Iluksen taloudessa ruokasuunittelu on mennyt uusiksi, sillä ruoka on pitkälti tehtävä paistinpannulla. Koska inflaatio on nostanut myös ruoan hintaa, joutuu perheenäiti välillä olemaan kekseliäs.

– On se myös siihen totuttelua, että ruoka ei ole nyt sitä, mitä se on puoli vuotta sitten ollut.

Kun seitsemän hengen perhe käy suihkussa, näkyy se kulutuspiikkinä.

Tukitoimenpiteet ovat myös Iluksen mukaan olleet riittämättömiä.

­– Kyllä todella iso joukko ihmisiä jäivät niiden ulkopuolelle. Sanon kärjistetysti, mutta ne ovat mielestäni suunniteltu ihmisille, jotka eivät joudu miettimään, mistä maksan sähkölaskuni.

Ilus olisi kaivannut hintakattoja ja poikkeussäädöksiä mieluummin kuin tukia. Perheen talous on jäänyt tuissa väliinputoajaksi.

– Meidän talous olisi tosi tosi kuralla, jos maksaisin yli 2 000 euron sähkölaskuja tammikuusta helmikuuhun, jotta saisin verovähennykset. Toisaalta olemme pois siitä toisesta päästä, jotka ovat todella pienituloisia, joten nekään eivät koske meitä.

Tulevasta talvesta on tulossa ennusteiden mukaan kylmä, vaikka tarkkoja ennusteita on vaikea antaa.

– Nyt ihmiset ovat asuinpaikasta riippuen eriarvoisessa asemassa.

Energiavirastoon tutkintapyyntöjä

Energiavirastoon on saapunut useita kuluttajayhteydenottoja tutkintapyynnöistä, jotka koskevat sähkön vähittäismyyjiä ja myynnin hinnoittelua.

Ongelmaksi muodostuu se, että sähköyhtiöt ovat toimitusvelvollista, mutta hinta ei ole kuluttajien mielestä kohtuullinen. Toimitusvelvollisuus tarkoittaa sitä, että jokaisella alueella on oltava yksi sähkönmyyjä, joka toimittaa sähköä kohtuullisilla hinnoilla ja ehdoilla.

Euroopan energiamarkkinat tulevat pahimmillaan olemaan vielä vuosia sekaisin. Nähtäväksi jää, mikä Putinin hyökkäyssodan hintalapuksi tältä osin tulee.

Katso videolta: Kiinteä sähkösopimus vai pörssisähkö? Asiantuntija listaa hyvät ja huonot puolet