Piikikkäät sähkön siirtohinnat ärsyttävät kansalaisia, mutta olisiko jo toivoa päästä korotuskierteestä eroon? Toivonsa voi aina laittaa sähkömarkkinoita valvovan Energiaviraston lupauksiin sekä hallituksen lakiesitykseen, joka pyrkii viimein suitsimaan hintoja.
Suomessa on 77 sähköjakeluyhtiötä, jokaisella omat verkot ja läänitetyt jakelumonopolit. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) lähestyy nyt firmoja pehmeällä porkkanalla.
Myrskytuhot viimein kuriin
Nykyinen sähkömarkkinalaki määrää siirtoyhtiöt korjaamaan verkkonsa vuoteen 2028 mennessä siihen kuntoon, että minkäänlaiset maurit, mantat tai aapelit eivät enää katkoisi sähköjä.
Osa siirtoyhtiöistä on jo joutunut hakemaan poikkeusluvilla jatkoaikaa remontteihinsa. Niinpä TEM esittää, että siirtymäaikaan tulisi kahdeksan vuoden pidennys, 2036 saakka. Hintoja ja parannustöitä valvova Energiavirasto on arvioinut, että verkkojen uusimiseen palaa liki 10 miljardia euroa.
Nimenomaan korjausvelvoitteisiin vedoten sähköyhtiöt ovat nostaneet siirtohintoja viime vuosina rajusti, jopa neljänneksen. Velvoiteajan pidennyksellä TEM pyrkii rauhoittamaan firmojen rahoituspaineita. Tämän taas toivotaan rauhoittavan tarvetta kiskoa investointipääoma asiakkaiden siirtolaskuja nostamalla.
– Tähän mennessä verkkoja on korjattu 3,8 miljardilla eurolla, eli paljon on vielä töitä, kertoo siirtoverkkojen remontteja ja hintoja valvova johtaja Veli-Pekka Saajo Energiavirastosta.
Rahat on löydyttävä kestäviin verkkoihin
– Jostainhan ne rahat on otettava, että toimitusvarmuus toteutuu 2036 mennessä. Kyllä hinnankorotuspaineita on varmaan yhä, mutta näkisin, että suurin piikki on nyt nähty. Hinnat tasaantuvat ja tilanne rauhoittuu.