Venäjän presidentinvaaleilla voitiin pyrkiä mittaamaan Putinin suosiota, vaikka samaan aikaan miehitetyillä alueilla ihmisiä pakotettiin äänestämään aseella uhaten.
Venäjän presidentti Vladimir Putin jatkaa odotetusti maan itsevaltaisena johtajana näytösluontoisten presidentinvaalien tuloksena.
Putin sai Venäjän keskusvaalilautakunnan mukaan 87,3 prosenttia äänistä, mikä on ennätys Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen
MTV Uutisten Venäjä-asiantuntijan, ulkomaantoimituksen päällikön Mirja Kivimäen mukaan korkealla luvulla haetaan vahvistusta Putinin vallalle.
Presidentinvaalit olivat ensimmäiset sen jälkeen, kun Venäjä teki suurhyökkäyksen Ukrainaan.
Miehitetyillä alueilla äänestettiin aseella uhaten
Venäjä liitti laittomasti itseensä Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporizhzhjan alueet syksyllä 2022. Näillä alueilla ja vuonna 2014 laittomasti Venäjään liitetyllä Krimillä äänestettiin myös vaaleissa.
Mediatietojen mukaan alueiden asukkaita on painostettu äänestämään aseella uhaten. Vaalivirkailijoiden kerrotaan vierailleen asukkaiden kotona aseistautuneiden venäläisten sotilaisten saattamana.
Tiedossa ei ole, kuinka paljon miehitetyillä alueilla on asukkaita.
Kuitenkin Venäjän viranomaisten ilmoittama äänestäjien väitetty määrä Hersonin, Zaporizhzhian, Donetskin ja Luhanskin alueilla on suurempi kuin alueiden väkiluku, raportoi ukrainalaismedia The Kyiv Independent.
Sen mukaan alueilla elää noin 2,5 miljoonaa täysi-ikäistä, mutta Venäjä kertoo alueilla 4,5 miljoonan henkilön äänestäneen vaaleissa.
Oletettavissa on, että myös kyseisiltä alueilta on ilmoitettu korkea kannatus Putinille, sillä mahdollisuutta vastarintaan ei käytännössä ole.
–Tietenkin jos venäläiset tulevat sotilaiden kanssa kansalaisten asuntoon ja kysyvät, haluaisivatko he äänestää Putinia, kaikki vastaavat kyllä. Jokainen haluaa pelastaa henkensä. Se ei tarkoita, että kansalaisemme haluavat tukea Putinia, kertoo Zaporizhzhjan alueen kuvernööri Ivan Fedorov BBC:lle.
BBC haastatteli myös Donetskin alueella asuvaa henkilöä, jonka nimeä ei turvallisuussyiden vuoksi kerrota.
– Tämä on naurettavaa. Millaiset vaalit ovat sellaiset, että paikalla on kaksi ihmistä, joista toisella on äänestäjäluettelo ja toisella vaaliuurna sekä mukana on sotilas konekiväärin kanssa? Tämä ei ole demokratiaa. Tämä on komediaesitys.
Ihmiset jonottavat äänestämään Venäjän miehittämässä Donetskissa presidentinvaaleissa 17. maaliskuuta.AFP / Lehtikuva
Kivimäen mukaan jo aiemmin Venäjän vaaleissa on nähty, että juuri levottomimmilta alueilta tulevat korkeimmat kannatusprosentit.
– Tämä kertoo siitä, että juuri tällaisella alueella vallanpitäjän ote kansasta on erityisen tiukka ja juuri sieltä halutaan antaa keskusvallalle mieleviä lausuntoja.
Esimerkiksi Kaukasiassa sijaitsevassa Dagestanissa ja Tshetsheniassa on nähty aiemmin jopa mahdottomia, yli 100 prosentin kannatuslukuja.
– Ne nopeasti korjataan realistisemmalle puolelle.
Vaalien piilotettu tarkoitus suosion mittaaminen
Putinin todellinen kannatusluku ei ole julkisesti tiedossa. Kivimäen mukaan on myös hyvä kysymys tietääkö Putin sitä itsekään.
Aiemmin on arvioitu, että yksin vaalien piilotettu tarkoitus on ollut Putinin suosion mittaaminen.
– Se ei tarkoita sitä, että olisi toinen todellisuus, jossa suurin osa venäläisistä olisi aidosti sotatoimia vastaan, Kivimäki painottaa.
Hänen mukaansa on todennäköisempää, että Putinilla ja hänen sotatoimillaan on aidosti suhteellisen hyvä kansansuosio.
Ennen viimeisintä hyökkäystä Ukrainaan on saatettu ajatella, että Putin on puhtaasti opportunisti, eli että hän hakisi vain omaa etua ja valtaa.
Kivimäen mukaan suurhyökkäys Ukrainaan on todistanut sen, että Putin pyrkii palauttamaan Neuvostoliiton vallan maailmassa.
– Putin todennäköisesti voimistaa toimiaan sekä Venäjällä että Ukrainassa, arvioi Kivimäki.
Kenestä Putinin seuraaja?
Putinin presidenttikausi jatkuu vuoteen 2030, mutta hänellä on mahdollisuus olla vallassa vuoteen 2036 asti. Kivimäki arvioi Putinin rakentaneen ympärilleen niin sanotun tyhjän tilan, jossa ei ole ketään muuta todellista vallanpitäjää.
– Se tarkoittaa sitä, että mitään vallanperimysjärjestelmää ei missään näköpiirissä ole.
Tiedossa ei siis ole, kuka Putinin seuraaja voisi edes teoriassa olla. Esimerkiksi Venäjän pääministeri Mihail Mishustin ei Kivimäen mukaan vaikuta olevan todellinen vallanpitäjä.
– Hän on pikemminkin virkamies, joka hoitaa johtavan ministerin tehtäviä. Tämä on eri asia kuin olla aito poliittinen vallankäyttäjä.
Kivimäki muistuttaa, että diktatuurit päättyvät harvoin helposti.
– Vaikea on kuvitella Putinille luontevaa tapaa väistyä vallasta niin että hän saisi edelleen elää rauhassa omaa elämäänsä Venäjällä.
Katariina Kähkönen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Kähkönen on tuttu MTV Uutisten sosiaalisesta mediasta, jossa hän toimittaa uutisia nuorille. Kähkösen sosiaalisen median sisältöjä löytyy erityisesti MTV Katsomosta, Instagramista, Tiktokista ja Youtubesta.
Kähköseen voi olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
