Ulkoministeri Lavrov ei johda Venäjän delegaatiota G20-kokouksessa, eikä hän osallistunut turvallisuusneuvoston kokoukseen, jota presidentti Putin johti.
Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin painoarvo Kremlissä on pienentynyt, mutta väitteet hänen ja presidentti Vladimir Putinin heikentyneistä väleistä voivat olla liioittelua, joskaan eivät mahdottomuus.
Näin arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro MTV Uutisille.
Venäläisen oppositiomedia Moscow Timesin mukaan Putinin luotto Lavroviin on "ilmeisesti" heikentynyt. Moscow Timesin esittämä väite ei vaikuta perustuvan lähteisiin, vaan on käytännössä median oma tulkinta aihetodisteiden perusteella.
Aiemmin lokakuussa sosiaalisessa mediassa toimiva Nexta sanoi "venäläisten sisäpiirien" kertovan, että Kreml syyttää ulkoministeriötä Putinin ja presidentti Donald Trumpin jo sovitun Budapest-tapaamisen peruuntumisesta.
Nexta on aiemmin julkaissut Venäjä-väitteitä, jotka ovat olleet pikemminkin spekulaatiota kuin paikkansa pitäviksi osoittautuneita tietoja.
"Selvästi väsynyt"
Useiden tuoreiden Lavrov-spekulaatioiden polttoaineena on toiminut brittilehti Financial Timesin lähde, joka totesi, että "Lavrov on selvästi väsynyt ja vaikuttaa ajattelevan, että hänellä on parempaakin tekemistä kuin tavata ja olla yhteydessä Yhdysvaltoihin, riippumatta siitä, mitä presidentti Putin haluaa".
Financial Times ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, ajatellaanko Kremlissä mahdollisesti näin.
Lehden tietojen mukaan presidenttien tapaaminen peruuntui pian sen jälkeen, kun Lavrov ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Marco Rubio kävivät "kireän keskustelun". Puhelun jälkeen Rubio ilmoitti Trumpille, ettei Venäjä vaikuta olevan kiinnostunut neuvotteluista.
Tiedossa ei ole, etteikö Lavrov olisi noudattanut Kremlin virallista linjaa, jota on Ukrainan suhteen leimannut kompromissihaluttomuus.
Huomionarvoista kuitenkin on, ettei Lavrov perinteistä poiketen johda Venäjän G20-kokoukseen lähtevää delegaatiota marraskuun lopulla Etelä-Afrikassa.
Lavrovin sijaan Venäjän G20-ryhmää vetää presidentin hallinnon apulaisjohtaja Maksim Oreshkin. Nimityksen teki presidentti Putin, sanoo Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov.
Miksi Oreshkin?
Oreshkinin valinta on Kangaspuron mukaan sikäli järkeenkäypää, että hän on taustaltaan taloustuntija, eikä Lavrovin tapaan diplomaatti.
G20 on ennen kaikkea talouskokous, vaikka sen käytävillä luonnollisesti tehdään myös ulkopolitiikkaa, eikä taloutta ja politiikkaa tietenkään voida myöskään jakaa selkeästi omiksi osa-alueikseen.
– Venäjällä ei ole nyt edellytyksiä edetä ulkopolitiikassa, mutta taloudessa on paljon voitettavaa, jos se pystyisi avaamaan joitain polkuja ja rikkomaan aukkoja Yhdysvaltojen asettamiin öljypakotteisiin.
– Venäjän todellinen ulkopolitiikan tekijä Yhdysvaltojenkin suuntaan on ollut talousmies Kirill Dmitriev.
Kreml lähetti Dmitrievin Yhdysvaltoihin heti sen jälkeen, kun Trump perui Budapest-tapaamisensa Putinin kanssa.
"Herkullisinta olisi"
Lavrovin sivuuttamista G20-ryhmästä "kummallisempana" Kangaspuro pitää sitä, ettei ulkoministeri osallistunut Venäjän turvallisuusneuvoston kokoukseen, jossa Putin määräsi selvittämään, täytyykö ydinkokeiden valmistelut aloittaa.
Venäläislehti Kommersantin lähteen mukaan Lavrov jäi kokouksesta pois vapaaehtoisesti. Moscow Timesin mukaan kaikki muut jäsenet olivat paikalla, kun Putin nuiji läpi ydinkoetestimääräyksensä.
– Täyttä spekulaatiota, mutta tämän voisi tulkita siten, että Lavrov pakotettiin jättäytymään pois, koska ydinkokeiden aloittaminen on vahva ulkopoliittinen signaali, joka edustaisi ei-lavrovmaista politiikkaa, Kangaspuro sanoo.
– Toinen vaihtoehto on, että turvallisuusneuvosto on linjannut, ettei Lavrovia enää tarvita, että nyt tehdään Putinin määräyksestä kovempia päätöksiä. Tässä tapauksessa Kremlissä ajateltaisiin, että Lavrov on epäonnistunut diplomatiassa, eikä sille ole enää sijaa, hän jatkaa.
Saatavilla olevien tietojen varassa Kangaspuro ei kuitenkaan ole valmis tekemään näin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Lavrovin aseman tarkempi arviointi vaatisi lisää tietoa, hän lisää.
Kangaspuro myös muistuttaa siitä, että Suomessa ja lännessä laajemmin mielellään tulkitaan Venäjältä valuvia tiedonjyviä sellaiseen kulmaan, että ne antaisivat viitteitä "omien toiveiden näköisistä kehityskuluista".
– Herkullisinta olisi Putinin syrjäyttäminen, ja siinä tietysti auttaisi se, että Venäjän huipulla tutisisi, Kangaspuro sanoo.
75-vuotias Lavrov on toiminut Venäjän ulkoministerinä yhtäjaksoisesti vuodesta 2004. Hänen on huhuttu useasti pyytäneen eroa, johon presidentti Putin ei ole tiettävästi suostunut.
