Suomi valmis jatkamaan EU:n turvalauseketta

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Suomi on yllättäen varautunut jopa kolmen vuoden turvalausekkeeseen, jolla varaudutaan EU:n laajentumisen mahdollisesti aiheuttamiin häiriöihin. Samoilla linjoilla ovat Hollanti ja Belgia.
    Ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin mukaan Suomi otti esille turvalausekkeen keston, kun ulkoministerit pohtivat laajentumista Luxemburgissa.

    -Onko kaksi vuotta perusteltu ajankohta vai voisiko se olla pitempikin ajanjakso, esimerkiksi kolme vuotta, Vilén pohti.

    EU:n komissio on esittänyt vuotta lyhempää lauseketta.

    Vilén perusteli Suomen näkemystä sillä, että 10 jäsenvaltion liittyminen on ainutlaatuinen tapahtuma. Tulevat jäsenvaltiot ovat poliittisesti ja taloudellisesti hyvin erilaisia kuin aiemmin unioniin liittyneet valtiot. Vilénin mukaan vielä tärkeämpää on se, kuinka kauan EU:n varotoimet saavat kestää. Jos vastatoimet voivat ulottua pitemmälle ajanjaksolle, kaksi vuottakin voisi riittää.

    -Oleellista on se, että voidaan käynnistää toimet, jotka voivat ulottua jopa kolmelle tai neljälle vuodelle, Vilén sanoi.

    EU:n komissio on esittänyt 2 vuoden turvalauseketta sisämarkkinoilla sekä oikeus- ja sisäasioissa. Komissio puuttuisi asioihin, jos ilmenisi markkinahäiriöitä, hallitsematonta maastamuuttoa ja ongelmia rajavalvonnassa. Hollanti harkitsi lausekkeen ulottamista muillekin EU:n sektoreille.

    Mekanismia on perusteltu sillä, että se on nopea ja komissio voi puuttua asioihin tarvittaessa lyhyellä aikavälillä ilman erillisiä päätöksiä.

    Suomelle väliaikainen lisäpaikka EU-parlamenttiin

    Suomi saa yhden paikan enemmän Euroopan parlamenttiin vuosille 2004-2009 kuin alunperin on sovittu. Asia vahvistui, kun EU:n ulkoministerit käsittelivät tänään laajentumisen institutionaalisia kysymyksiä. Järjestelyn taustalla on Nizzan sopimus, jossa edustajakatoksi sovittiin 732 parlamentaarikkoa 12 uuden maan tultua EU:hun.

    Uusia valtioita liittyy aluksi kuitenkin vain kymmenen. Siksi paikat on jaettava uudestaan, kunnes Romania ja Bulgaria tulevat jäseniksi.

    Siirtymäajan ratkaisun mukaan Suomi saa väliaikaisesti 14 paikkaa. Nizzan kokouksessa joulukuussa 2000 Suomen kiintiöksi sovittiin 13 edustajaa.

    (MTV3-STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •