Mainos

Suomi sata vuotta tietoliikenteen huippumaa

Suomi kehittyi Tsaari Aleksanteri III:n luvalla.

Matkapuhelin kädessä


Brittiläinen Financial Times (FT) pohti kesäkuussa 2000 tsaari Aleksanteri III:n välinpitämättömyyden vaikutusta siihen, että Suomi on tietoliikennetekniikan huippumaa ja tietoliikennealan markkinat ovat Suomessa maailman kehittyneimmät.

Aleksanteri III ei pitänyt puhelinta tärkeänä pienelle Suomen suuriruhtinaskunnalle. Hän siunasi lain, jonka mukaan puhelinyhtiöiden perustaminen jäi suomalaisten omaksi tehtäväksi. Suomeen syntyi satoja paikallisia puhelinyhtiöitä, jotka tekivät omia ratkaisujaan ja kilpailivat uutuuksista keskenään.

Suomesta muodostui maailman telealan teollisuusjäteille mielenkiintoinen, todellisten käyttöolosuhteiden kokeilukenttä. Olihan huomattavasti helpompaa tuoda markkinoille erilaisia uusia hienouksia pienessä, paikallisessa suomalaisessa puhelinyhtiössä kuin esimerkiksi valtiojohtoisessa Deutsche Telekomissa. Muun Euroopan teleyhtiöt olivat silloin yleensä valtion omistamia.

Suomalaisissa puhelinyhtiöissä opiskeltiin jatkuvasti uusia, teknisiä ratkaisuja. Olosuhteet suosivat vireitä ja nopeasti oppivia tekniikan taitajia, joista sitten tuli myös varsin vaativia asiakkaita puhelinkeskusten, siirtojärjestelmien, ohjelmistojen ja laitteiden toimittajille. Suomessa oli hyvä kasvupohja alan huippuosaamiselle ja innostunut ilmapiiri. Tämä johtui pienistä, itsenäisistä puhelinyhtiöistä.

Kun Suomessa ensimmäisenä Euroopassa 1990-luvulla lähdettiin puhelinyhtiöiden työnjakoon perustuvasta lainsäädännöstä aitoon kilpailuun, pienten paikallisoperaattoreiden perinne oli hyvä pohja hedelmällisen kilpailun kehittymiselle.

Suomessa on aidosti kilpaillut tietoliikenteen markkinat, markkinoilla erilaisia hyvin toimivia yhteistyöryhmittymiä, kansainvälisessä vertailussa edulliset tietoliikenteen hinnat ja paljon uusia lisäarvopalveluja.

Vuosi vuodelta:

1876

Amerikkalainen Aleksander Graham Bell sanoi ensimmäiset sanat keksimäänsä puhelimeen.

1877

Suomessa asennettiin ensimmäinen puhelinlinja Johan Nissisen myymälän ja konttorihuoneen välille Helsingissä.

1886

Venäjän tsaari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III antoi julistuksen ehdoista, joilla telefoonijohtoja sai Suomessa asettaa ja käyttää.

1900-1909

Suomessa opittiin kaapeloimaan. Puhelinjohdot alkoivat hävitä seiniltä ja katoilta. Flemingin ja Lee de Forestin keksimät diodi-ja triodiputket vahvistivat linjalla vaimentuneen puheen. Puhelimia oli Suomessa noin 34 000.

1910-1919

Maailmansota ja kansalaissota hidastivat kehitystä. Keskusten automatisoinnin keksijöistä puhuttiin. Ensimmäiset puhelinkioskit ilmestyivät katukuvaan.

1920-1929

Keskusten automatisointi alkoi. Suomen Puhelinlaitosten Liitto (nykyinen Finnet-liitto) perustettiin 1921.

1930-1939

Automatisointi jatkui. Kantoaaltokaapeli Helsinki-Turku-Maarianhamina-Tukholman valmistui. Etelä-Suomen Kaukopuhelinyhtiö siirtyi valtion omistukseen ja toiminta jakautui paikallista puhelinliikennettä hoitavaan yksityiseen sektoriin ja valtion hoitamaan kaukoliikenteeseen. Puhelinyhtiöiden määrä nousi yli 800:aan. Puhelimia oli noin 190 000.

1940-1949

L.M. Ericsson ja Puhelinteollisuus alkoivat valmistaa puhelimia Suomessa. Bellin laboratorion työryhmä USA:ssa palkittiin Nobel-palkinnolla radio-ja puolijohdetekniikan mullistavasta puolijohdetransistorista. Puhelimia oli 300 000.

1950-1959

Puhelinyhtiöissä alkoi rakenteellinen muutos. Yhtiöiden määrä supistui 700:sta 200:aan. Ensimmäinen automaattinen kaukoliikenneyhteys Tampere-Hämeenlinna-Lahti aloitettiin 1957. Puhelimia oli 600 000.

1960-1969

Automatisoinnin aste yli 90 prosenttia. Yhdysvalloissa otettiin koekäyttöön ensimmäinen elektroninen puhelinkeskus. Telstar-satelliitti laukaistiin radalleen. Puhelinyhtiöitä oli enää 74 ja maassa yli miljoona puhelinta.

1970-1979

Digitaalitekniikka saapui puhelinkeskuksiin. Operaattorit valmistautuivat lisääntyvään dataliikenteeseen. Puhelimia oli yli kaksi miljoonaa.

1980-1989

valokaapelit otettiin käyttöön ja datasiirto kehittyi nopeasti. Laitekauppa vapautui. Vuonna 1987 astui voimaan uusi teletoimintalaki, joka siirsi tsaarin yli satavuotiaan telefoonijulistuksen historiaan. Suomessa oli 2,5 miljoonaa puhelinta, dataliikenne ja faksit olivat yrityksissä tavallisia.

1990-1999


GSM-matkapuhelinliikenne alkoi. Kilpailu käynnistyi myös kauko-ja ulkomaanpuheluissa, (kaukopuhelut 1.1.1994 ja ulkomaanpuhelut 1.7.1994), sillä puhelinyhtiöt pääsivät valtion siihen asti hallinnoimille markkinoille. Internet oli kansalaisten jokapäiväisessä käytössä. Matkapuhelinten määrä ylitti vuosikymmenen lopulla kiinteiden puhelinten määrän. Molempia oli yli 2,8 miljoonaa.

2000-

Sähköisen viestinnän käsitteet ovat sekoittuneet. Radio-, tv-, puhelin- ja matkapuhelinliikenne ovat kaikki samaa sähköistä viestintää. Tiedon tuottamisen, tallentamisen ja siirtämisen toimialat ovat digitaalisen tiedon käsittelijöinä kaikki hyvin lähellä toisiaan. Tietoliikenne on mukana lähes kaikessa toiminnassa.

(MTV3)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.