Suomen Nato-hakemuksen ensimmäisiä ratifiointipäätöksiä on tulossa kesän aikana useista Nato-maista. Suomesta voi tulla Naton jäsen vasta sitten, kun kaikki 30 nykyistä jäsenmaata ovat Suomen hakemuksen hyväksyneet. Ratifiointivaiheen kesto voi olla muutamista kuukausista kokonaiseen vuoteen.
Ulkoministeriössä ja Suomen Nato-maiden suurlähetystöissä on kevään ajan tehty paljon töitä sen eteen, että Suomen Nato-hakemus ratifioitaisiin eli hyväksyttäisiin nopeasti.
Suurlähetystöt ovat edistäneet asiaa ja Suomen valtiojohto on pitänyt Nato-maihin yhteyttä.
Ensimmäisiä ratifiointipäätöksiä odotetaan kesän aikana.
– Moni maa on todennut, että ne pyrkivät saamaan ratifiointipäätöksen aikaan ennen parlamenttinsa kesätaukoa ja tämä on sellainen asia, johon kovasti kannustamme. Muun muassa Pohjoismaat ja Saksa ovat kertoneet nopeasta ratifioinnista, kun ulkoministeri Haavisto oli Berliinissä viikonloppuna Naton ulkoministerikokouksessa, kertoo ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Piritta Asunmaa.
Ulkoministeriö kertoo siis ainakin Tanskan, Norjan, Islannin ja Saksan lupailleen nopeita päätöksiä. Julkisuudessa myös ainakin Baltian maat, Britannia ja Yhdysvallat ovat puhuneet ripeistä liikkeistä.
Todennäköisesti myös monet muut Euroopan maat, joihin Suomella on hyvät suhteet, tekevät ratifiointeja viivyttelemättä.
Turkki vastustaa vielä
Suurin huoli liittyy tällä hetkellä Turkkiin, jonka hämmästystä herättäneet syytökset terrorismin tukemisesta on taklattava pois jäsenyyden tieltä. Ulkoministeriössä ollaan luottavaisia siihen, että asiat vielä hoituvat myös Turkin kanssa.