Sodan kylmät kasvot näkyvät jälleen, MTV Uutisten ulkomaantoimituksen päällikkö sanoo. Vahvempi voittaa, heikompi häviää.
Venäjän kanssa tehdyt sopimukset ovat useimmiten pelkkiä paperinpalasia, arvioi lukuisia kertoja Ukrainassa sodan aikana vieraillut MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Niko Nurminen.
– On hyvin mahdollista, että se, mitä nyt Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin välillä rakennetaan, tulee hyvin nopeasti unohtumaan itäiseltä naapuriltamme, Nurminen sanoo.
– Suuri kysymys on, tuleeko tästä klassinen jäätynyt konflikti vai aletaanko vääntämään, että tästä tulisi uusi virallinen raja. Jälkimmäiseen en usko, Nurminen jatkaa.
Siellä missä Venäjän valta on, on moni maa kokenut Kremlin "ruoskan ja miekan", säestää MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu.
– Se ei ole koskaan mikään tasa-arvoinen suhde. Moskova sanelee kaiken, mitä pystyy, Hopsu toteaa.
Trump ilmoitti keskiviikkona neuvottelujen Ukrainan sodan päättymisestä alkavan Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä "välittömästi".
janne.hopsu@mtv.fi
Yhdysvaltojen puolustusministeri Pete Hegseth painotti torstaina useaan otteeseen, että myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on mukana neuvotteluissa.
Laajalti on tulkittu Yhdysvaltojen avauspuheenvuorojen suosineen Venäjää, joka miehittää noin 20 prosenttia Ukrainan alueista.
Yhdysvaltojen mukaan on "epärealistista", että vuoden 2014 rajat palautettaisiin. Lisäksi Yhdysvallat totesi, ettei Ukrainalla ole asiaa puolustusliitto Natoon.
– Tämä on märkä rätti Naton kasvoille. Nato on ottanut askeleita siihen suuntaan, että puolustusliiton jäsenyys on Ukrainalle mahdollinen, kunhan konflikti laantuu. Nyt Naton merkittävin valtio sanoo, ettei tämä tule kyseeseen, Nurminen sanoo.
– Jos Yhdysvallat sanoo, ettei joku maa liity Natoon, niin sitten niin ei tapahdu. Se on ihan selvää, Hopsu jatkaa.
Naton pääsihteeri Mark Rutte ja Yhdysvaltojen puolustusministeri Hegseth painottivat torstaina, että Euroopan täytyy kantaa päävastuu mantereen puolustamisesta.
Yhdysvallat haluaa, että Euroopan Nato-maat nostavat puolustusbudjettinsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä osa eurooppalaisista Nato-maista käyttää alle kaksi prosenttia puolustukseensa.
Ulkomaantoimittaja Nurmisen mukaan Euroopalla on peiliin katsomisen paikka.
– Eurooppa on toiminut erittäin löysästi. Luvattuja ammuksia ei ole toimitettu ja asetoimitukset ovat jumittuneet, hän sanoo.
– Ainoa asia, mikä ei ole jumittanut, on kabinettipuheet ja julistukset.
MTV Uutisten ulkomaantoimituksen päällikkö Mirja Kivimäki on samaa mieltä Euroopan heikosta toiminnasta.
– Pelikenttä on jätetty Yhdysvalloille ja odotettu, että ratkaisu tulee sieltä. Nyt se tulee Yhdysvaltojen nykyjohdon etujen mukaisesti, Kivimäki katsoo.
Venäjän suurhyökkäyksen alettua presidentti Sauli Niinistö lausui suomalaiseen ulkopoliittiseen historiaan jääneet sanat: "Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät".
Nyt tämä hetki toistuu, Kivimäki arvioi.
– Hetki sitten vielä puhuttiin, että Ukraina on jo voittanut. Se on kafkamainen ilmaisu. Ukraina on ollut hyvin pitkään häviön tiellä, Kivimäki muistuttaa.
– Nyt sodan kylmät kasvot näkyvät. Vahvempi voittaa, heikompi häviää, hän jatkaa.
Yhdysvaltain entinen Ukrainan-suurlähettiläs William B. Taylor jr. kertoi yhdysvaltalaislehti Washington Postille Suomen olevan niiden maiden joukossa, jotka ovat valmiina lähettämään rauhanturvajoukkoja Ukrainaan osana mahdollista rauhansuunnitelmaa.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ei kommentoi sitä, onko Suomi kansainvälisissä keskusteluissa ilmaissut halukkuutta rauhanturvajoukkojen lähettämiseen.
Valtonen luonnehtii mediatietoja huhupuheiksi.
– Suomi ei ole sitoutunut vielä yhtään mihinkään, eikä kyllä ole mikään muukaan maa. Tällaisia huhuja en lähde edes kommentoimaan, Valtonen totesi.
MTV Uutisten Nurminen, Kivimäki ja Hopsupitävät loogisena, että Suomi osallistuisi mahdolliseen rauhanturvaamiseen.
Hopsun mukaan käy myös järkeensä, että ulkoministeri Valtonen "kiistää kaiken", kun mistään ei ole virallisesti vielä sovittu.
Yhdysvallat on jo ilmoittanut, etteivät Ukrainalle annettavat turvatakuut tule sisältämään maahan sijoitettavia yhdysvaltalaisia sotilaita.
– Rauhanturvaajia pitää olla paljon, jotta se on uskottavaa. Jos Venäjä haastaa konfliktia, pitää siihen olla valmis myös vastaamaan, ulkomaantoimittaja Hopsu sanoo.
Olisi erikoista, jos Suomi ei osallistuisi Ukrainassa rauhanturvaamiseen, sanoo puolestaan MTV Uutisten Kivimäki.
Suomi "vaarallisessa paikassa"
Suomi on nyt "aika vaarallisessa asemassa", arvioi ulkomaantoimituksen päällikkö Kivimäki.
– Fakta on, että kun Venäjän ei tulevaisuudessa tarvitse sijoittaa niin paljon joukkoja Ukrainaan, eivät ne joukot lakkaa olemasta, Kivimäki muistuttaa.
– Venäjä on viestittänyt, että ne sijoitetaan heidän länsirajalleen eli myös esimerkiksi Suomen itärajalle. Sinne tulee sotilaallista painetta, johon meidän täytyy tottua, Kivimäki jatkaa.
Venäjä on kärsinyt Ukrainassa valtavia tappioita ja esimerkiksi suuri osa sen maavoimien modernista kalustosta on menetetty taisteluissa.
Tämä tuo "hengähdystauon", Nurminen sanoo.
– Venäjällä on nuorissa ja keski-ikäisemmissäkin miehissä merkittäviä lovia. Siellä joudutaan aika monta vuotta hengähtämään ennen kuin aletaan minkäänlaista voimaa näyttämään, Nurminen katsoo.
