Suomi muuttuu, mutta ei maallistu

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Tänään julkistettu pitkäaikainen selvitys kertoo, että suomalaiset arvostavat kansanomaisemmaksi muuttunutta kirkkoa, mutta yhä myös kirkon vanhoja perinteitä.

    Helsingin tuomiokirkko

    Suomalainen yhteiskunta muuttuu, mutta kenties vastoin odotuksia, ei maallistu. Tänään julkaistu tutkimus "Moderni kirkkokansa" vertailee uskonnollisuutta Suomessa ja Euroopassa ja kertoo, että kirkon jäsenyys on valtaosalle edelleen itsestäänselvyys. Turun kauppatorilla tänään iltapäivällä kirkon tutkimuskeskuksen selvitys sai tukea.

    - Varmaan kirkko auttaa niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat apua, mutta minä en tarvitse ja sitä rataa, sanoi Teemu Siivonen.

    Kansanomaisempi uskonnollisuus vahvistunut

    Uskonnollisuus on kuitenkin myös muuttunut. Virallisen instituution ohella on aktiiviuskovien liikkeitä ja uskonnollisuutta, joka lähtee arkisista asioista. Virallinen institutionaalinen uskonollisuus on selvityksen mukaan heikentynyt, mutta kansanomaisempi vahvistunut. Inhimillisyys ja läheisyys koetaan tärkeäksi.

    - Vuosi sitten oli sellainen tilanne, että läheinen ystävä kuoli. Se tuntui pahalta. Silloin pappi ehdotti, että voi tulla juttelemaan. Se on tavallaan uutta, kertoo Kaarina Vainio.

    - Ainakin itse koen niin, että kirkko on sellainen paikka, jota voi lähetystyä hyvin vapain mielin ja sydämin. Emme me ole vanhoja rovasteja enää, vaan hyvin inhmillisiä lähelle tulevia henkilöitä, toteaa Heimo Rinne Maarian seurakunnasta.

    Vaikka kirkon muuttumista arvostetaan, muuttumattomuuskin on kirkossa myös hyve. Vanhoillisuuskaan ei ole pahasta.

    - Ei tarvitse olla nykyaikainen. Jotain vanhaa täytyy säilyttää. Niin kuin on vanhoja kaupunginosia kaupungissa, kirkko kuuluu vanhoisellisena osana meidän miljööseen ja ympäristöön, mietti Seppo Tahvanainen.

    (MTV3)

    (Seitsemän uutiset 15.04.2003)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •