Jääkiekon SM-liigassa yksi aihe on ollut ylitse muiden. Pitäisikö sarja avata vaiko ei? Keskustelu roihahti liekkeihinsä siinä vaiheessa, kun Vaasan Sport päätti tyhjentää pajatsonsa. Totuus on se, että SM-liigan sisällä pohditaan sitä, mitä sen sarjajärjestelmälle pitäisi tehdä. Silkkaa realismia ei voi kuitenkaan unohtaa millään tavalla, kirjoittaa MTV Urheilun toimittaja Ilari Savonen.
Suomi-kiekko sai uuden sulan hattuunsa helmikuun puolessa välissä, kun Tampereen Tappara nousi Euroopan valtiaaksi. Tämä tarkoitti sitä, että suomalainen joukkue oli jääkiekon Mestarien liigan kaikkien aikojen tasokkaimmalla kaudella ykkönen.
Tapparan voitto oli myös Liigan voitto, koska kirvesrintojen mestaruus kertoi kovaa kieltä koko sarjan tasosta. Tappara kun ei ole mitenkään dominoinut merkittävällä tavalla kotimaan sarjaa. Se on kyllä näyttänyt sen, miksi se lähtee ylivoimaisesti suurimpana mestarisuosikkina kevään peleihin, mutta se ei ole repinyt mitään 15 pisteen eroa muihin nähden.
Tappara on ollut mallioppilas hyvin tasokkaassa opintoryhmässä.
Jääkiekon SM-liigassa pelataan tänä keväänä yhdet tasokkaimmat pudotuspelit, mitä on pitkään aikaan nähty. Jalkeilla on kymmenkunta huippujoukkuetta, joista kuka tahansa voi mennä pitkälle. Tätä odotetaan Tapparalta, samoin Ilvekseltä, eikä Lukkoa, KalPaa tai Kärppiä voi jättää mitenkään ulos laskuista. Unohtamatta HIFK:ta tai koko kauden sensaatiojoukkue Pelicansia.
Herkullista. Tässä on SM-liigan kirkas kiiltopuoli.
Nyt liikkeelle lähtenyt kevät huipentaa matkan, josta ei ole kuoppia puuttunut.
***
Koko kauden ylivoimaisesti suurin puheenaihe on liittynyt kiistanalaisiin tyhjennysmyynteihin. SaiPa teki omansa ja Sport seurasi perässä.
SaiPan kohdalla epäkohta oli tasaisempi, koska se menetti pudotuspelihaaveensa jo varhaisessa vaiheessa. Suurempi kysymys liittyy siihen, että miten yksikään liigaseura voi operoida ilman urheilujohtajaa? SaiPa yritti nostaa kauluksiaan mestarivalmentaja Pekka Virran palkkauksella, mutta varsinkin mennyt syksy osoitti raa’alla tavalla sen, miten isojen ongelmien keskellä Idän ihme painii.
Kommentti jatkuu kuvan alla.
Sen sijaan Vaasan Sportin tapaus oli hyvin härski. Seura päätti vetää käsijarrun pohjaan siinä vaiheessa, kun se taisteli vielä pudotuspeleihin pääsystä. Sitten kaikki meni myyntiin. Ihan kakkosmaalivahtia ja päähahmojen ylpeyttä myöden.
Armon aneluilla ja toistuvilla 0–8-murskatappioilla ei ole mitään tekemistä huippu-urheilun kanssa.
SM-liigan on mietittävä tarkasti sitä, pitääkö sen puuttua tyhjennysmyynteihin jatkossa.
Vaihtoehtoja kyllä piisaa. Yksinkertaisimmillaan Liiga voi lisätä kilpailusääntöihinsä kohdan, jonka myötä yksittäinen seura ei saa myydä määräänsä enempää pelaajia joko koko kauden tai tietyn aikaikkunan sisällä.
Tämä on kuitenkin vain pieni yksityiskohta paljon isomman kysymyksen äärellä.
Totuus on se, että SM-liigan sisällä pohditaan sitä, pitäisikö sarja avata ja mitä nykyiselle sarjajärjestelmälle pitäisi tehdä.
***
Kysymys numero uno: miksi SM-liiga ylipäätänsä suljettiin aikanaan? Yksinkertaisuudessaan Liiga halusi turvata seurojen toimintaedellytykset ja estää konkurssien synnyn.
Tuorein esimerkki nykysysteemin tukijalasta löytyy juuri tältä, nykyiseltä hetkeltä. Moni liigaseura pääsi hyvin nopeasti jaloilleen, vaikka koronapandemian aikana pelejä jouduttiin pelaamaan pitkään tyhjien katsomoiden edessä. Taloudelliset tappiot olivat merkittäviä.
Nyt moni on pystynyt vastaamaan Euroopan pelaajamarkkinoiden murrokseen. Useat seurat tekivät kesällä merkittäviä panostuksia, koska nykyinen talouspohja mahdollisti sen. Tässä isona tukijalkana on ollut se, että pahimpien vaikeuksien keskellä seuroilla ei ollut putoamisen eli taloudellisen katastrofin uhkaa.
Miksi termi ”katastrofi”? Jääkiekon Mestiksestä nousua hamuavan Kiekko-Espoon liikevaihto on noin 500 000 euroa. Koko seuran toimisto pyörii käytännössä kahden ihmisen voimin. Tällä kaudella SM-liigan pienin ilmoitettu pelaajabudjetti oli 1,75 miljoonaa euroa (Jukurit).
Kommentti jatkuu kuvan alla.
Yhtälölaskulla putoaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että yrityksen liikevaihto ei edes välttämättä puolittuisi. Vaikutukset voisivat olla paljon, paljon suuremmat. Sen jälkeen voi miettiä, että onko toiminnalle enää edellytyksiä.
Taloudelliset uhkakuvat painavat merkittävällä tavalla vaakakupissa, kun puhutaan sarjajärjestelmämuutoksista.
Toinen iso tekijä liittyy myös rahaan, tässä tapauksessa markkinatalouteen.
***
Tähän mennessä neljä seuraa on ilmaissut suoraan tai vähintään epäsuorasti tavoittelevansa liigapaikkaa tulevina vuosina.
Tyrkyllä ovat Kiekko-Espoo, Jokerit, RoKi ja Jokipojat.
Jo nyt SM-liigan kohdalla on käyty keskusteluja siitä, riittääkö suomalainen pelaajatuotanto täyttämään 15 liigaseuran tarpeet.
Liigassa tiedetään hyvin se, että rajaa ei voi enää yhtään venyttää. Tasoerot kasvaisivat merkittävällä tavalla, mikäli pääsarjassa olisi yhtäkkiä 17, 18 tai jopa 20 joukkuetta.
Samaan aikaan SM-liigassa tiedostetaan hyvin se, miten tärkeässä asemassa pääkaupunkiseutu on koko Liigan hyvinvoinnin kannalta.
LUE MYÖS: Harri Nummelalta suoraa puhetta SM-liigakarsinnoista – "Unelma pitäisi palauttaa suomalaiseen jääkiekkoon"
Liiga kaipaa kiperästi lisää tulivoimaa yli kahden miljoonan ihmisen markkina-alueelle.
Siksi Kiekko-Espoolle ja Jokereille on tilausta. SM-liiga tarvitsee jättiläisiä, vetovoimaisia seuroja, jotka liikuttavat kansaa ympäri Suomen maan.
SM-liiga ei voi kuitenkaan tehdä hätiköityjä päätöksiä, jotka osoittautuvat vuoden, kahden tai kolmen päästä täysin vääriksi. Eikä yksikään osakas suostu siihen.
Pitää muistaa, että SM-liigan sarjajärjestelmän muutos vaatii jokaisen osakkaan yksimielisen kannatuksen. Jos uhkakuvana on se, että jokin ratkaisu vaarantaa merkittävällä tavalla yrityksen tulevaisuuden näkymät, kuka hullu lähtee leikkiin mukaan?
Urheilullisuus on valtavan tärkeä arvo, mutta sen tausta ei ole koskaan täysin mustavalkoinen.