Suomalaisten urheilusarjojen joukossa jääkiekon Liiga on suurin ja kaunein. Mutta se on myllerryksessä, joka näkyy julkisuuteen keskusteluna tulevaisuuden sarjajärjestelmästä.
Liiga on taloudellisesti revennyt ykkös- ja nelosketjuihin. Kahtiajaon voi nähdä kuvastavan myös Suomen sisäistä kehitystä, kun vain muutama keskus kasvaa – ja tällä viikolla julki tulleissa Pisa-tutkimuksissakin Itä-Suomi oli putoamassa kelkasta.
Liiga kertoi tänä syksynä, että liigakarsinnat palaavat kahdentoista vuoden tauon jälkeen keväällä 2025. Se tarkoittaa sitä, että Liigan nelosketjusta voi jatkossa pudota vilttiketjuun.
Oulun Kärpät Oy:n puheenjohtaja Heikki Kontsas uskoo, että Liigan joukkuemäärän on jatkossa "vähän pienempi" kuin nykyinen 15.
– Mutta sitä en tiedä, miten paljon. Meitä on Liigassa 15 osakasta, ja osakeyhtiöstä osakkaan pudottaminen pois ei ole yksinkertaista, Kontsas sanoo.
Millaista sarjajärjestelmää Kärpät kannattaa?
– Avointa, Kontsas vastaa yhdellä sanalla ennen kuin jatkaa korostamalla nyt Liigassa tekeillä olevan taustatyön merkitystä.
– Karsinnat kuuluvat siihen ehdottomasti, se päätös on tehty. Kaikki muu ei olekaan niin yksinkertaista. Kaikki esittävät erilaisia malleja, mutta on helppo sanoa, kun ei tiedetä vaikutuksia. Annetaan Liigan rauhassa tehdä selvitys eri mallien vaikutuksesta koko suomalaiseen jääkiekkoon. Sitten on aika tehdä päätöksiä.
"Meidän tapamme selvitä"
Kärpät kuuluu Liigan taloudellisesti ja urheilullisesti suuriin. Se on voittanut miesten Suomen mestaruuden seitsemän kertaa sen jälkeen kun se nousi Juhani Tammisen valmentamana takaisiin Liigaan vuonna 2000.
Tuolloin luotiin myös pohja Kärppien nykyiselle talousmallille. Liigajoukkueen toiminta yhtiöitettiin, ja yhtiön osakkeista 80 prosenttia luovutettiin ilmaiseksi Kärppäsäätiölle. Sen ainoa tarkoitus on tukea pohjoissuomalaista juniorikiekkoilua.
– Liiga-aikana Kärpät on maksanut osinkoja reilut kaksi miljoonaa euroa, joista 80 prosenttia on mennyt Kärppäsäätiölle. Meillä rahaa voi liikkua vain yhteen suuntaan, Heikki Kontsas kertoo.
LUE MYÖS: SM-liigan uutispommi raivostutti Kiekko-Espoon pomot – uutuusdokumentti paljastaa tulisen reaktion toimistolta: "Munatonta puuhastelua"
Kontsas muistuttaa, ettei Kärpillä ole omistajaa, joka kukkarostaan voisi tukea liigajoukkueen taloutta. Puheenjohtajan mukaan Kärpissä nähtiin runsas vuosikymmen sitten, että jääkiekkoliiketoiminnan kasvun rajat ovat tulossa eteen.
Lisää liikevaihtoa Kärpät on löytänyt yritysostojen avulla. Kärpät omistaa enemmistön musiikkifestivaali Qstockista ja ravintolayhtiö Tunturiviihteestä. Qstock teki viime tilikaudella runsaan kuuden miljoonan euron liikevaihdolla vajaat 700 000 euroa voittoa, Tunturiviihde melkein saman verran vajaan 13 miljoonan euron liikevaihdolla.
– Meidän konserniliikevaihtomme on kuuden viime vuoden aikana yli kolminkertaistunut. Liikevaihdosta reilusti yli puolet tulee muualta kuin kaukalosta. Tämä on meidän tapamme selvitä. Meillä ei ole kummisetää, jonka taskuille voisimme mennä, Kontsas sanoo.
7:46
"Näemme tulevaisuuden ihan valoisana"
Oulun Kärpät Oy:n liikevaihto oli tämän vuoden keväällä päättyneellä viime tilikaudella 10,8 miljoonaa euroa, ja liiketappiota syntyi noin 600 000 euroa. Edelliskaudesta liikevaihto oli laskenut, samoin liikevoitto, joka keväällä 2022 päättyneellä tilikaudella oli noin 2,2 miljoonaa euroa.
Silti Kärppien liikevaihto viime tilikaudella oli yli kaksinkertainen verrattuna mikkeliläiseen Jukureihin tai lappeenrantalaiseen SaiPaan, jotka molemmat tekivät noin viiden miljoonan euron liikevaihdolla kuusinumeroiset tappiot. Jukurien tai SaiPan hallituksen puheenjohtajalta ei saatu tähän artikkeliiin haastattelua.
Kontsas muistuttaa, että jääkiekossa urheilullinen menestys heijastuu talouteen.
– Jääkiekkoliiketoiminnassa kevään peleillä on niin suuri merkitys taloudellisesti. Tällä tavalla olemme riippumattomampia. Me näemme tulevaisuuden ihan valoisana.
Kärppien talousmalli kertoo sitä, miten Liigan joukkueiden on haettava euroja muualta kuin kaukalosta, joiden taloudelliset laidat tulevat vastaan. Yksi ajatus urheiluliiketoiminnan kasvattamisesta on ylikansallinen sarjatoiminta, joka on vilahdellut suomalaisten kiekkopäättäjien puheissa 1970-luvulta lähtien.
Kärpät oli 2006 mukana käynnistämässä pohjoismaista Nordic Trophya ja kuuluu jääkiekon Mestarien liigan CHL:n perustajiin.
– Se (CHL) on hakenut kovasti muotoaan. Viimeisimmät muutokset ovat vieneet sitä hyvään suuntaan. Ongelma CHL:ssä on pelien mahduttaminen kalenteriin. Liiga on Euroopassa ainoa sarja, joka pelaa 60 ottelua kaudessa. CHL:n pelien sovittaminen sinne mukaan on haaste. Tässä palaan siihen, että jos Liigassa on tulevaisuudessa vähän vähemmän joukkueita, silloin myös runkosarjapelejä on vähän vähemmän kuten Ruotsissa tai Sveitsissä.
Kontsaksen mukan CHL:ssä pelaaminen on kannattanut Kärpille taloudellisesti silloin, kun joukkue on edennyt sarjassa pitkälle.
"Kaikkien mielipidettä pitää kuulla"
Lokakuinen uutinen karsintojen palaamisesta ei lopettanut keskustelua sarjajärjestelmästä. Päinvastoin, sen jälkeen porina on vain kiihtynyt ja mukaan päättämään haluaa moni.
Jääkiekon pelaajayhdistys SJRY on vaatinut Liigan, Jääkiekkoliiton ja SJRY:n kolmikantaneuvotteluja sarjajärjestelmästä. Myös toiseksi ylin sarjataso Mestis haluaa mukaan keskusteluun, koska sen mielestä Liigan ulkopuoliset seurat on jätetty oman onnensa nojaan.
– Valmistelussa eivät voi olla kaikki mukana, silloin siitä ei käytännön syistä tule mitään, mutta kaikkien mielipidettä pitää kuulla, Kontsas sanoo.