Suomessakin väläytellyt tarkastusvyöhykkeet eivät ole erityisen hyödyllinen työkalu jengirikollisuuden torjuntaan, sanoo pitkän työuran jengirikollisuuden parissa tehnyt tanskalainen sosiaalityöntekijä ja entinen poliisi Marc Johansson.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on väläytellyt, että Suomessakin tulisi pohtia Tanskassa käytössä olevia niin sanottuja tarkastusvyöhykkeitä, tanskaksi visitationszone. Tarkastusvyöhykkeeksi julistetulla alueella poliisi saa tutkia rajatun ajan ihmisiä ja ajoneuvoja aseiden varalta. Normaalioloissa näihin toimiin tarvitaan rikosepäily.
Johanssonilla on pitkä kokemus aiheesta, sillä hän on sosiaalityöntekijä ja entinen poliisi, joka on tehnyt pitkään töitä nimenomaan jengien ja nuorisorikollisuuden parissa. Tällä hetkellä hän toimii yksikön johtajana Kööpenhaminan kaupungin keskuksessa, joka on suunnattu haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille.
Tarkastusvyöhykkeet ovat olleet käytössä Tanskassa jo vuodesta 2004. Johanssonin mukaan ne eivät ole erityisen hyvä työkalu jengirikollisuuden torjuntaan.
– Käytännössä tarkastusvyöhykkeet vain siirtävät rikollisuutta muihin kaupunginosiin. Pari vuotta sitten poliisi oli erittäin näkyvästi läsnä jengiväkivallasta kärsineessä Norrebrön kaupunginosassa, mutta se puski konfliktin vain Kööpenhaminan ulkopuolelle, hän sanoo STT:lle.
"Onko poliisi ystävä vai vihollinen?"
Tarkastusvyöhykkeiden hyvä puoli on se, että ne luovat asukkaille turvallisuuden tunnetta.
– Asukkaat näkevät, että poliisi ottaa tilanteen vakavasti.
Johansson pitääkin sinällään poliisin lisättyä läsnäoloa tietyillä alueilla hyvänä asiana. Olennaista on, miten poliisin toiminta näyttäytyy – onko poliisi ystävä vai vihollinen, hän sanoo.