Asianajajat tyrmäävät hallituksen suunnitelman alaikäisten rangaistusten koventamisesta – nämä ovat ongelmana

Nuori mies ryöstettiin väkivaltaisesti Vuosaaressa – käräjillä riidellään siitä, liittyykö rikos katujengiin

Rangaistusasteikko on kokonaisuus

Asianajajaliiton media-asianajaja Jussi Sarvikivi kokee ongelmallisena, jos alaikäiset otetaan rangaistuksen piiriin jossain tietyssä rikoksessa, mutta ei kaikissa.

– Järjestelmän toimivuuden kannalta se ei ole toivottavaa. Jos pelkästä aseen kantamisesta saa saman minimirangaistuksen kuin törkeästä ryöstöstä tai kaksi kertaa ankaramman kuin törkeästä pahoinpitelystä, se saattaa kannustaa vakavampiin rikoksiin, hän kertoo.

– On pelko, että se rikos tehdään törkeämpänä, koska ei ole mitään väliä.

Sarvikivi suhtautuu kuitenkin myönteisesti ajatukseen, että alaikäiset rikolliseen toimintaan värvänneet jengipäälliköt voisi tuomita rikoksen tekijänä.

Kovemmat rangaistukset eivät auta

Asianajajaliiton rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmään kuuluva Jussi Sarvikivi ei näe, että Suomessa kannattaisi koventaa alaikäisille määrättäviä rangaistuksia.

Rangaistusten koventamisen ajatus pohjaa siihen, että rikollisjengit värväävät alaikäisiä tekemään vakavia rikoksia, koska alaikäisiä ei voi tuomita esimerkiksi vankilaan.

Sarvikiven mukaan Ruotsissa on todellinen ongelma jengiväkivallan suhteen, mutta hän ei usko rikosten vähenevän rangaistusten kovenemisen myötä.

– Kriminiloginen tutkimus sanoo, että alaikäiset eivät kuulu vankilaan, tai joskus on pakko, mutta lapset eivät sinne kyllä kuulu. Rikosvastuun alaraja tarkoittaa, etteivät lapset joudu vankilaan vaan heihin kohdistetaan muita toimenpiteitä.

– On hyvä, että Ruotsissakin painotetaan viranomaisyhteistyön parantamista.

Sarvikivi kokee paremmaksi, että alaikäisten rikoksissa vankeusrangaistuksen sijasta panostettaisiin moniammatilliseen yhteistyöhön.

Vaikka rangaistus ei ole vankeutta, koituu alaikäisille monia seuraamuksia. 

– Koen ongelmalliseksi, jos jostain yksittäisestä rikoksesta annettavaa rangaistusta kovennetaan.

Lue myös: Nuorten tekemien epäiltyjen ryöstöjen ja pahoinpitelyjen kasvuprosentti päätähuimaava – ulkomaalaistaustaisten nuorten rikostaso suomalaisia korkeampi

Rangaistusten kiristäminen ei auta

Maallikkotuomarit kotisohvilla ovat pohtineet, miksi talousrikoksista tuntuu saavan kovempia tuomioita kuin vaikkapa taposta.

Täytyykö rangaistuasteikon vastata kansalaisen oikeustajua?

– Rikosoikeuden pitäisi jollain tavalla heijastella ajatuksia ja arvoja yhteiskunnassa, mutta toisaalta rikosoikeusjärjestelmä on moniulotteinen ja monisyinen, että huutoäänestyksellä ei voi ratkoa, Ikonen tietää.

– Monesti on helppo huudella katsomosta ja sanoa että konnat linnaan. Mutta kun olet itse ratkaisemassa ja juttua tulevat nämä monisyisyydet vastaan, että ehkä elinkautinen ei näissä olosuhteissa olekaan hyvä asia, Jussi Sarvikivi huomauttaa.

Onko rangaistusten kiristämisellä vaikutusta?

– Oikeustieteilijät puhuvat rangaistusten yleis- ja erityisestävyydestä. Yleisestävyys tarkoittaa että mikä on rangaistuksen vaikutus kansaan yleisesti.

– Erityisestävyydellä säädetään kohdennetusti hyvin ankaria rangaistuksia tiettyyn rikostyyppiin, Ikonen selventää.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ennen talousrikoksia tehtaillessa käytetään enemmän harkintaa. Niissä on siksi suhteellisen kovat rangaistukset juurikin ennaltaehkäisyn kannalta.

– Eihän meillä olisi rikoslakia olemassa jos ei ajateltaisi, että sillä on joku merkitys, Sarvikivi huomauttaa.

– Rikostyypeittäin vaihtelee, mutta yleensä on ajateltu että esimerkiksi talousrikosten osalta rangaistukset saavat pohtimaan haittoja ja hyötyjä.

Sarvikiven mukaan myös huumausainerikoksissa saatetaan etukäteen ehkä pohtia, halutaanko ottaa riski että tuleeko 13 vuoden tuomio vai ei.

Vastaavaa harkintaa ei asianajajien mukaan useinkaan tehdä äkkipikaistuksissa tehdyissä rikoksissa.

– Henkirikokset tehdään usein pikaistuksissa tai humalassa, ei siinä hirväesti mietitä, että tuleeko tästä 10 vai 12 vuotta, Sarvikivi vertaa.

Juttua korjattu 23.8. klo 10.19 kolmessa kohdassa Ikosen ja Sarvikiven tittelien osalta. Samalla on täsmennetty Sarvikiven kommenttia aseen kantamista koskevan rangaistuksen vertailtavuudesta muihin rikoksiin.  

Lue myös: Jengiväkivalta ja terrorin riski huolestuttavat Ruotsissa – ruumiintarkastusvyöhykkeitä suunnitellaan tiettyihin kaupunginosiin

16-vuotias löytyi ammuttuna Ruotsissa – jo 55 ampumiskuolemaa tänä vuonna

"Joku jahtaa mua", sanoi Maslah, 16, viimeisessä puhelussaan äidilleen – nämä hetket muuttivat Ruotsia pysyvästi sytyttäen verisen jengisodan

• 9.3.15:47
  Tuhopoltto

  MTV:n tiedot: Polttomurhan yrityksen epäilty tilaaja retosteli tuhopolttoa somessa – taustalla tappotuomio 16-vuotiaana
• 9.3.09:26
  Tuhopoltto

  Poliisi epäilee kahta 15-vuotiasta murhan yrityksestä
• 17.2.15:21
  Rikos

  Rikoksista tuomittu Milan Jaff avautuu karkotuksensa jälkeen – näin selittää rikoksiaan
• 23.1.11:34
  Poliisi

  Nuorisorikollisuus on entistä raaempaa ja siihen syyllistyvät yhä nuoremmat
• 19.12.202509:40
  Suomi

  Mari Rantanen haluaa jengiläisten kansalaisuuden vaakalaudalle – "Kannattaa katsoa, mitä naapurimaassa tapahtuu"
• Lataa lisää