Oikean kuvan saaminen annetusta avusta on salausten takia mahdotonta.
Suomi on sitoutunut tukemaan Ukrainaa suhteessa bruttokansantuotteeseensa vähemmän kuin Baltian maat, Puola tai edes Ruotsi, katsoo Kielin maailmantalouden instituutti verkkosivustollaan.
Kyse on vaikutusvaltaisesta voittoa tavoittelemattomasta tutkimuslaitoksesta ja ajatushautomosta, joka sijaitsee Saksassa.
Suomi on tukenut sivuston mukaan Ukrainaa 0,04 prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun esimerkiksi Ruotsilla luku on 0,07 ja Saksalla 0,09 prosenttia. Suhteellisesti eniten Ukrainaa on tukenut Viro jopa 0,9 prosentilla.
Tutkimuslaitos tarkastelee kuinka paljon taloudellista, humanitaarista ja puolustustarvikeapua eri maat ovat toimittaneet Ukrainaan.
Tosiasiassa avun määrän hahmottaminen on äärimmäisen hankalaa.
Lue lisää: Hintalappu jopa satoja miljardeja – tällaista apua Ukrainan massiivinen jälleenrakennus tarvitsee kipeästi Suomeltakin
Esimerkiksi luovutetun puolustusmateriaalin arvoa voidaan yrittää määritellä korvaavien hankintojen kautta, mutta erityisesti vanhan puolustusmateriaalin hinnoittelu julkisista tiedoista yhteismitallisesti on mahdotonta.
Suomen Ukrainaan luovuttamia materiaaleja on kesäkuun loppuun mennessä ollut tarve korvata arviolta 66 miljoonalla eurolla, selviää puolustusministeriön materiaaliyksikön STT:lle toimittamista tiedoista.
Materiaaliavun sisältö on kuitenkin salattu kahden ensimmäisen lähetyksen jälkeen, joten varsinaista lähetysten arvoa on mahdotonta arvioida.
Vanhentuvan sotilasmateriaalin hävittäminen voi maksaa sen omistajalle, minkä seurauksena osa luovutetusta materiaalista voi olla arvotonta tai jopa hyödyttää niiden luovuttajaa taloudellisesti.
Niin ikään on mahdotonta tietää, missä suhteessa maat hankkivat uutta materiaalia luovutetun tilalle.
Kuusi pakettia kesäkuun loppuun mennessä
Suomesta oli kesäkuun loppuun mennessä lähetetty Ukrainaan yhteensä kuusi materiaalipakettia.
Maanantaina puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kirjoitti twiitissään, että presidentti päätti valtioneuvoston esityksestä taas lähettää Ukrainalle lisää puolustustarvikeapua.
Lue lisää: Suomi lähettää jälleen lisää puolustustarvikeapua Ukrainaan – "Taitaa olla mittakaavaltaan suurin"
Korvaavien hankintojen summat on arvioitu alkujaan niin, että ensimmäisestä paketissa se olisi ollut 2,9 miljoonaa, toisessa 6,6 miljoonaa, kolmannessa 1,6 miljoonaa ja neljännessä 18,2 miljoonaa euroa.
Touko- ja kesäkuun paketissa summat ovat olleet 5,9 ja 12,8 miljoonaa euroa.
Yhteensä näistä tulee 48 miljoonaa euroa, mutta alkuperäisten arvioiden jälkeen puolustusministeriön materiaaliyksikkö on nostanut arvion hankinnoista 66 miljoonaan euroon.
– Tämä arvio tarkentuu korvaavien hankintojen suunnittelun ja toteuttamisen edetessä, sähköpostivastauksessa STT:n tietopyyntöön kerrottiin.
Suurin osa materiaaliavusta salattua
Suomen luovuttaman materiaaliavun kansainvälinen vertailu julkisten tietojen perusteella on siis hyvin vaikeaa.
Ensimmäisessä paketissa Suomi luovutti Ukrainaan suojaliivejä, komposiittikypäriä, kaksi ensihoitoaseman varustusta ja paareja, mutta toisessa paketissa materiaaliapu oli jo selvästi tulivoimaisempaa.
Tuolloin Ukrainaan päätettiin lähettää 2 500 kappaletta rynnäkkökiväärejä, 150 000 rynnäkkökiväärin patruunaa, 1 500 kappaletta kertasinkoja ja 70 000 kappaletta taistelijamuonapakkauksia.
Tämän jälkeen lähetysten sisältö on salattu, koska puolustusministeriön mukaan yksityiskohtaiset tiedot lähetetystä kokonaisuudesta voisivat vahingoittaa maanpuolustuksen etua. Lisäksi Ukraina, muut EU-maat ja Nato-maat ovat esittäneet, että tiedot olisi pidettävä salassa materiaaliavun operaatio- ja kuljetusturvallisuuden takia.
Salaaminen kuitenkin aiheuttaa sen, että luovutetun materiaalin todellista arvoa on yhä hankalampi arvioida.
10:21