Ukrainaan lähetetyn materiaaliavun korvaaminen maksaa Suomelle vajaat 30 miljoonaa euroa

Johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista (Upi) sanoo, ettei nyt julki tulleista tiedoista ole mahdollista päätellä avun todellista suuruutta.

Puolustusvoimien luovuttaman materiaalin todellinen arvo voi olla suurempi tai pienempi kuin sen laskennalliseksi arvoksi on merkitty. Puolustusvoimilta on lisäksi voitu luovuttaa myös laskennallisesti täysin arvotonta tavaraa. Vanhentuvan materiaalin hävittäminen maksaa, eikä tuoreus selviä julkisista tiedoista. 

–  Voi hyvin olla, että laskennallisesti ostetaan aina kymmenen ja annetaan viisikymmentä. Ja se on erittäin hyvä diili Puolustusvoimille, hän sanoo.

Myös Ukrainalle apu voi olla hyvin merkittävää, koska se tulee sodassa välittömään käyttöön.

Salonius-Pasternak sanoo, että materiaalin laskennallinen arvo on kannattanut arvioida lähelle nollaa, jos on haluttu peitellä mahdollisimman paljon lähetysten sisältöä. Jos taas lisäbudjetissa on haluttu saada mahdollisimman paljon rahaa korvaavaan materiaaliin, arvo on kannattanut arvioida mahdollisimman korkeaksi.

Salonius-Pasternakin mukaan Suomella voi myös olla diplomaattinen syy vältellä tietoa apupaketeista, jos Ukrainaan olisi luovutettu Neuvostoliitosta ostettua materiaalia.

–  Se voi olla se poliittinen herkkyys, Salonius-Pasternak sanoo.

Neljä pakettia

Helmikuusta alkaen Suomessa on päätetty materiaalin luovuttamisesta neljä kertaa. Ensimmäisessä päätöksessä lisäbudjetissa korvattavaksi tarpeeksi on arvioitu 2,9 miljoonaa, toisessa 6,6 miljoonaa kolmannessa 1,6 miljoonaa ja neljännessä 18,2 miljoonaa euroa.

Ensimmäisessä paketissa Suomi luovutti Ukrainaan suojaliivejä, komposiittikypäriä, kaksi ensihoitoaseman varustusta ja paareja, mutta toisessa paketissa materiaaliapu oli jo selvästi tulivoimaisempaa. Tuolloin Ukrainaan päätettiin lähettää 2  500 kappaletta rynnäkkökiväärejä, 150  000 rynnäkkökiväärin patruunaa, 1  500 kappaletta kertasinkoja ja 70  000 kappaletta taistelijamuonapakkauksia. 

Kolmannen ja neljännen päätöksen lähetetyt materiaalit puolustusministeriö on salannut asiakirjoista.

Tietojen peittämistä puolustusministeriö perustelee sillä, että lähetykset ovat yhdessä määrältään ja luonteeltaan siinä määrin merkittäviä, että luovutettua yksityiskohtaisemmat tiedot voisivat vahingoittaa maanpuolustuksen etua. Lisäksi Ukraina, muut EU-maat ja Nato-maat ovat esittäneet, että tiedot olisi pidettävä salassa materiaaliavun operaatio- ja kuljetusturvallisuuden takia.