Suomi haluaa EU-presidentin ruotuun

Suomi on aina ajanut komissiolle vahvaa asemaa, koska komission katsotaan toimivan tasapuolisesti ja turvaavan pienten maiden edut. Kun asioista päätetään jäsenmaiden kesken, pienet jäävät usein suurten jalkoihin.

- EU-johtajat ovat (talous)kriisin keskellä ottaneet merkittävän roolin. Olennaiset ratkaisut on tehty nimenomaan päämiesten kesken niin Eurooppa-neuvostossa kuin euroryhmässä.

Uskon, että nyt on aika palata arkisempaan päiväjärjestykseen, pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) linjasi Brysselissä ennen huippukokouksen alkua.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomi haluaa palauttaa valmisteluvallan komissiolle, jolle se EU-sopimusten mukaan kuuluu.

Saksa ja Ranska eri linjalla

EU:n suurimmat maat Saksa ja Ranska haluavat siirtää talouspoliittista valtaa komissiolta jäsenmaille. Kaksikko ehdottaa huippukokouksessa, että euron vahvistamiseksi tähtääviä toimia valmisteltaisiin EU:n presidentin vetämässä ryhmässä jatkossakin. Van Rompuyn johtama, määäaikaiseksi tarkoitettu Task Force -työryhmä jättää loppuraporttinsa tänään.

- Nyt työnsä päättävä Task Force oli kriisihetken ratkaisu ja se on tuottanut sisällöllisesti hyvän tuloksen. Minulle on kuitenkin selvää, että tästä eteenpäin komission pitää olla valmistelija ja aloitteentekijä, ei Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajan. Tämä on periaatteellisesti tärkeä asia. Raja pitää vetää tässä ja nyt, Kiviniemi linjaa.

Huippukokouksesta uhkaa tulla joka paikan höylä

- Eurooppa-neuvosto on kriisiaikana vahvistunut ja se on saanut pysyvän puheenjohtajan. Eurooppa-neuvosto osoittaa johtajuutta viitoittamalla suuntaa, mutta siitä ei saa tulla joka paikan höylää, superneuvostoa, joka käsittelee niin pienet kuin suuretkin asiat, Kiviniemi sanoo.

Suomessa on havaittu, että huippukokousten rooli on muuttunut. Van Rompuyn johdolla Eurooppa-neuvosto on halunnut päättää hyvin pienistäkin asioista, kun aiemmin valtiojohtajat tekivät linjaukset ja jättivät ykityiskohdat eri alojen ministerineuvostoille eli esimerkiksi maatalousministereille. Ministerineuvostoissa asiat päätetään määräenemmistöllä, huippukokouksissa taas käytännössä yksimielisesti.

- Tällainen Eurooppa-neuvostoon painottuva päätöksentekotapa helposti rapauttaa institutionaalisen tasapainon, Kiviniemi katsoo.

Suomi ei aja sopimusmuutosta

Saksa ja Ranksa haluaisivat, että euron turvaamiseksi luotavat toimet kirjattaisiin EU:n pyhimpään eli perussopimukseen. Monet EU-maat pelkäävät, että neuvottelut mutkistuisivat ja venyisivät. Viime vuonna voimaan astunutta Lissabonin sopimusta tehtiin lähes vuosikymmen lukuisten kansanäänestystenkin kautta.

- Suomen linja on muotoiltu niin, että emme sulje sopimusmuutosta pois. Suomen kanta on nihkeä sen vuoksi, ettö tiedetään, miten vaikeaa se on, Kiviniemi sanoo.

Lue myös: