Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto arvioi MTV:n Uutisextrassa, että Suomesta on tulossa erityisesti pojille luokkayhteiskunta. Koulutuksella on entistä enemmän merkitystä siihen, onko nuorella miehellä mahdollisuuksia perustaa perhe ja hankkia lapsia.
Suomessa on käynnissä talouden sopeutustalkoot. Monesta palvelusta ja esimerkiksi sosiaaliturvasta säästetään.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto pitää julkisen talouden sopeuttamista tärkeänä, mutta kiinnittää huomiota poikien asemaan Suomessa.
Liian moni poika ja nuori mies on nykyisin vaarassa pudota koulutusjärjestelmästä ja syrjäytyä. Tämä johtaa nykyisin entistä herkemmin siihen, että parisuhteen löytäminen ja perheen perustaminen käy vaikeaksi.
– Tänä päivänä ilman koulutusta perheen perustaminen, lasten saaminen on riippuvaista, siitä, mikä koulutustausta on. Ilman koulutusta jäävälle pojalle suomalainen yhteiskunta on aika kylmä, Murto sanoo MTV:n Uutisextrassa.
Kehityksestä löytyy tutkimustietoa esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tekemästä arviosta ”Eriarvoisuus Suomessa”.
Murto korostaa, että muutos on vuosikymmenten saatossa ollut suurta juuri miesten osalta.
– Kyllä tämä riippuvuus koulutuksesta on voimistunut. Se on olemassa myös naisilla, muttei niin voimakkaana. Mikä on koulujärjestelmässä vikana, kun se tiputtaa erityisesti poikia pois. Inhimillinen ja yhteiskunnallinen hinta siitä on kova, Murto toteaa.
Syrjäytyminen aiheuttaa paitsi inhimillistä kärsimystä myös yhteiskunnallisia ongelmia, kun esimerkiksi mielenterveyspalveluiden tarve uhkaa kasvaa ja syrjäytyneet ihmiset voivat myös ajautua rikolliselle polulle.
Suomi ei ole enää "koulutuksen suurvalta"
Koulujärjestelmä tarvitsee näillä näkymin muutenkin korjauksia, koska oppimistulokset ovat ainakin tuoreiden Pisa-lukujen perusteella laskussa.
Lue lisää: Suomalaisnuorten menestys Pisa-kokeissa jatkaa heikkenemistään
Koulutus on myös talousasiantuntijoiden syynissä, koska Suomen menestys pohjautuu osaamiseen ja väestön hyvään koulutustasoon.
– Joudumme toteamaan, ettemme ole enää koulutuksen suurvalta. Ja se on iso asia meidän omakuvalle. Jos emme ole pieni kansakunta, joka kouluttaa väestönsä poikkeuksellisen hyvin, niin mitä me sitten olemme? Jos haluamme olla menestyvä kansakunta, niin meillä alkaa olla lääkkeet vähissä, jos se ei perustu koulutukseen, Murto miettii.
Kovempaa sopeutusta?
Murto ottaa Uutisextran haastattelussa esille myös sen, että Suomen velkaantumisen lopettaminen vaatii paljon nykyistä kovempia toimia.
Murto varoittaa, että epämieluisia päätöksiä jää seuraavalle hallituskaudelle, jos velkaantuminen todella halutaan taittaa.
Nykyhallitus ei Murron mukaan tee vielä tarpeeksi sopeutuksia. Velkaa otetaan esimerkiksi ensi vuonna noin 10 miljardia euroa.
– Jos me oikeasti haluaisimme tätä velkaantumista laittaa kuriin, niin tosiasiassa meidän olisi tehtävä paljon kovempia päätöksiä. Ne todennäköisesti epämieluisat isot päätökset ovat edessä. Tämä hallitus ei niitä todennäköisesti isossa mittakaavassa tee, Murto pohtii.
Ensi vuoden aikana astuu voimaan useita eri sosiaaliturvan leikkauksia. Ajankohta on sikäli huono, ettei Suomen talous ole näillä näkymin kovassa kasvussa ja työpaikkoja voi olla normaalia vähemmän tarjolla.
– Parempi aika säästöpäätöksille olisi ollut edellisen hallituksen loppukauden aikana, Murto sanoo.
Murto korostaa samalla, että sopeutuspäätöksiä on parempi tehdä nyt, jotta niitä ei tarvitse tehdä lähempänä seuraavia eduskuntavaaleja. Yleensä kaikki hallitukset välttelevät leikkauspäätösten tekemistä kautensa lopussa.