Korkeakoulujen ensikertalaisuus tulisi voida nollata, opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Hän kuvailee, että jos opiskelija tietyn ajan sisällä toteaisi alavalinnan menneen metsään, hän voisi luopua paikasta ja saada ensikertalaisuuden takaisin.
Adlercreutz kirjoittaa, että opiskelupaikan vaihtoja pitäisi myös helpottaa, ja tässä korkeakouluilla on hänen mukaansa keskeinen rooli.
Korkeakoulupolitiikka on tiede- ja kulttuurministeri Mari-Leena Talvitien (kok.) vastuualueella.
Helsingin Sanomat nosti aiheen keskusteluun kertomalla Minni Paavolasta, joka piti neljä välivuotta, koska ei lukiosta valmistuttuaan tiennyt, mitä haluaa lähteä opiskelemaan. Hän pelkäsi menettävänsä ensikertalaisstatuksen tuoman edun väärään valintaan.
Nykyisen tasavallan presidentti Alexander Stubbin pääministerikaudella (2014–15) tehty uudistus ensikertalaiskiintiöstä otettiin käyttöön vuonna 2016. Sen tavoitteena oli alentaa opintojen aloittamisikää ja nopeuttaa nuorten siirtymistä työmarkkinoille. Kävikin osin päinvastoin, sillä moni jäi HS:n jutun perusteella odottamaan oikeaa opiskelupaikkaa jopa vuosiksi.
Stubbin hallituksen hyväksymän kiintiön mukaan kaikista korkeakoulujen aloituspaikoista lähes 70 prosenttia on varattu hakijoille, jotka eivät ole aiemmin suorittaneet korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet opiskelupaikkaa korkeakoulusta.