Tästä syystä poikien oppimistulokset ovat heikentyneet: "Ennen opetettiin, että hauki on kala"

Osa poikien oppimistulosten heikkenemisestä selittyy sillä, että pojat lukevat entistä vähemmän ja matematiikkakaan ei samalla tavalla kiinnosta. Tytöistä noin 60 prosenttia käy lukion, kun taas pojista vain 40 prosenttia.

Vaikka poikien oppimistuloksista ollaan huolissaan, opetusneuvos Minna Harmanen muistuttaa, että pojatkaan eivät ole yhteinen ryhmä. Pojissakin on edelleen hyviä osaajia.

Lue myös: Tuusulan kouluissa kiellettiin kännykät – rehtori ulottaisi kännykkäkiellon myös työelämään

Töölön alakoulun opettaja Tatu Luoto puolestaan näkee, että yhteiskunnan muuttuminen enemmän yksilökeskeiseksi heijastuu myös koulumaailmaan.

– Pedagogiikka on muuttunut enemmän yksilöitä huomioivaksi, josta seuraa se, että oppilaille muodostetaan erilaisia oppimistavoitteita ja yksilöllisiä opintopolkuja.

– Se tekee opettajan työstä entistä vaikeampaa, kun aikaisemmin opeteltiin, että ”Hauki on kala”, kaikki opettelivat sen. Nyt joku opettelee särjen ja kuhankin siihen sivuun, ja joku jo evää ja uimarakkoa, Luoto selventää.

Lue myös: Kielten opiskelu romahtanut suomalaiskouluissa – suurin pudotus saksan ja ranskan opiskelijoissa

Opettaja näkee, että yksilöllisen oppimisen mallissa oppilaan tulee entistä enemmän ottaa vastuuta omasta oppimisestaan, eikä opettajalla jää niin paljon aikaa jokaiselle oppilaalle.

Artikkelin alussa olevalta videolta voit katsoa, mitkä ovat Töölön 6. luokkalaisten poikien inhokki- ja lempiaineet koulussa.

Perhetausta vaikuttaa oppimistuloksiin

Harmanen ja Luoto painottivat Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa kodin merkitystä koulunkäynnille. Usein heikomman oppimistuloksen omaavat pojat tulevat heikommasta sosioekonomisesta taustasta.

– Minusta se sellainen malli siitä, että poika saa pärjätä koulussa ja sitä kautta voi saada elämäänsä jotakin hyvää, täytyy saada jotenkin erilaiseksi, Luoto lisää.

Lue myös: Koulupoissaolot räjähtivät käsiin – "Jopa 100 000 lapsella ja nuorella Suomessa ahdistukseen liittyvää oireilua"

Harmasen mukaan toimet, jotka lisäävät koulun mielekkyyttä ja kouluun kiinnittymistä, ovat nyt tärkeitä.

– Merkityksen etsiminen omalle elämälle on tärkeää, Harmanen sanoo.

Katso alapuolelta Harmasen ja Luodon koko haastattelu!