Suomessa pyöritellään peukaloita, kun muut Pohjoismaat ovat ryhtyneet tositoimiin väestökehityksen parantamiseksi – "Enää ei ole aikaa siirtää ikäviä päätöksiä hallituskaudelta toiselle"

Video: Miten väestökehitys eroaa esimerkiksi kaupunkien ja maaseudun välillä? Aluetutkija Timo Aro kuvailee Suomen väestökehityksen tämänhetkistä tilannetta sekä maalailee sen epävarmaa tulevaisuutta MTV Uutiset Livessä.

Suomen väestökehitys on ollut maanantain kuumimpia puheenaiheita kaikissa medioissa. Huolenaihe ja mediahuomio ovat aiheellisia, sillä Tilastokeskuksen tuoreet tilastot kertovat karua kieltä suomalaisten tulevaisuudesta: Kansa ikääntyy, mutta jälkikasvua ei ole eikä tule.

Lue myös: Asiantuntija järkyttyi synkästä väestöennusteesta: Karumpi ja jäätävämpi kuin osasin edes odottaa

Historian surkeimmat luvut

Aluetutkija Timo Aron mukaan Suomen tämänhetkinen tilanne on jokseenkin verrannollinen Italian tai maailmanlaajuisella tasolla Japanin tilanteeseen.

– Näin alhaisia lukemia ei ole ollut aikaisemmin meidän historiamme aikana. Me lähestymme eteläeurooppalaisia lukemia tässä suhteessa, Aro kuvailee.

Kerrannaisvaikutukset voimistuvat

Aluetutkijan mukaan alhainen syntyvyys ja suomalaisten ikääntyminen näkyvät jo nyt konkreettisella tasolla kaikkialla Suomessa. Niiden kerrannaisvaikutukset tulevat voimistumaan kaikilla palvelusektoreilla. 

Aron mukaan yli 70- ja 80-vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan lyhyellä aikavälillä.

– Sitä (väestökehitystä) ei ole mahdollista pysäyttää. Tämä kehitys on ollut aika pitkään tiedossa, mutta meidän yhteiskuntamme tai palvelumme eivät ole varautuneet siinä mittakaavassa kuin pitäisi, Aro toteaa.

Lue myös: Vauvakato jyrkkenee! Murskaava ennuste maalailee synkän tulevaisuuden: Vuonna 2035 suomalaisia kuolee enemmän kuin syntyy – väkiluku kasvaa vain parissa kunnassa

Suomi jäljessä muita Pohjoismaita

Jotta Suomen väestökehitystä voitaisiin parantaa, joko syntyvyys on saatava huomattavasti paremmalle tasolle tai sitten koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä radikaalisti.

Maahanmuuttoon liittyy kuitenkin pitkällinen ja byrokraattinen ruljanssi, joka voi tällä hetkellä olla väestökehityksen edistämisen tiellä.

– Meillä on todella paljon sellaisia kitkatekijöitä, jotka muut Pohjoismaat ovat onnistuneet taklaamaan jo kymmenen, viisitoista, kaksikymmentä vuotta sitten. Meillä on valtava etumatka siinä, että Suomi olisi houkutteleva, kiinnostava, vetovoimainen maa. Tämä työ on kaikki meillä edessä, Aro kertoo.

Lue myös: Syntyvyydestä luvassa entistä karumpia lukuja – pääministeri Rinne haastattelutunnilla: "Me ei selvitä tästä kehityksestä ilman työperäistä maahanmuuttoa"

Maahanmuuttoon liittyvä keskustelu tulisi ottaa puheeksi myös Suomessa päättäjien toimesta. Kuvituskuva.  All Over Press

Huoli kuuluu kaikille – erityisesti poliitikoille

Tutkijan mukaan syy Suomen maahanmuuttoon liittyviin ongelmiin on lähtökohtaisesti se, ettei Suomessa pystytä keskustelemaan maahanmuutosta siinä muodossa kuin pitäisi. Mikäli Tilastokeskuksen ennusteet toteutuvat tulevaisuudessa sellaisinaan, kehitys koskettaa ja sen tulisi myös huolettaa kaikkia suomalaisia.

– Erityisesti katse kääntyy poliitikkojen ja poliittisen keskustelun puoleen. Enää ei ole aikaa siirtää ikäviä päätöksiä hallituskaudelta toiselle.

Pian on jo myöhäistä

Aron mukaan Suomi on tällä hetkellä hieman myöhässä. Voi olla, että muutoksen tekeminen on pian jo liian myöhäistä. Tutkija korostaa, että jotta mahdollisimman nopeita päätöksiä voitaisiin tehdä, poliittisen keskustelun tulisi olla jo vireillä.

– Hyvätkin poliittiset päätökset, jotka kyetään tekemään vaikkapa tämän hallituskauden aikana, näkyvät parhaimmillaan vasta 10–15 vuoden kuluttua.