Vieraiden valtioiden tiedusteluorganisaatioiden vakoiluyritykset Suomea kohtaan ovat nykyään arkipäivää.
Valtioiden toiminta on laajamittaista, systemaattista ja aktiivista. Vakoiluyritykset kohdistuvat niin Suomen poliittisiin kuin puolustuksellisiin organisaatioihin. Valtiot vakoilevat yhä useammin kuitenkin myös suomalaisia yrityksiä ja siitä koituvat taloudelliset vahingot ovat vuosittain kovat.
Taloudellisen vahingon kokonaismäärää ei pysty kukaan kertomaan tarkalleen, sillä paljastuneet yritysvakoilut ovat yrityksille julkisuuden kannalta noloja asioita, eivätkä ne halua puhua vakoilusta julkisesti. Eli edes poliisi ei aina tiedä yrityksiin kohdistuneista yritysvakoilusta, eikä edes yritys itse, sillä tietotekniikka mahdollistaa salaisen vakoilun.
Arvioiden mukaan Suomen bruttokansantuotteeseen tulee vuosittain sadoista miljoonista jopa miljardien eurojen kuilu yritysvakoilun takia.
Suojelupoliisin mukaan yritysvakoilu kohdistuu tyypillisesti korkean teknologian yrityksiin. Vakoilua tehnyt taho hyödyntää saamiaan yrityksen liikesalaisuuksia ja käyttää niitä omissa tuotekehityksissään vakoilemansa yrityksen kustannuksella. Suojelupoliisin mukaan yritysvakoilu on tätä nykyään entistä aktiivisempaa, koska tietotekniikka kehittyy jatkuvaa vauhtia.
– Erityisesti vakoilijoita kiinnostavat kehittyvät tieteenalat, uudet teknologiat ja niiden soveltaminen. Esimerkkeinä voisi mainita biotieteet, nanoteknologia ja telekommunikaatio. Näissä epäillyissä tapauksissa voi olla kyse valtiollisesta toimijasta, kilpailevasta yrityksestä tai esimerkiksi yrityksen entisestä työntekijästä, suojelupoliisin viestintäpäällikkö Liinu Lehto toteaa.
Mitä pienempi yritys on kyseessä, sitä suurempi riski yrityssalaisuuden vuotaminen ulkopuolisten käsiin on yhtiön liiketoiminnan kannalta.
– Jopa koko liiketoiminta saattaa päättyä, turvallisuusammattilaisten Finnsecurity ry:n toimitusjohtaja Jouko Laitinen toteaa.
Noin joka kymmenes yritys kertoi viime vuonna suojelupoliisin kyselyssä, että oli itse havainnut yritykseen kohdistunutta laitonta tiedonhankintaa. Tämän lisäksi 16 prosenttia oli epäillyt, että niihin oli kohdistettu laitonta tiedonhankintaa. Kyselyyn osallistui noin 400 yritystä.
