Suomessa vainotaan kenties jopa enemmän kuin Ruotsissa

Asiantuntija pitää erittäin tärkeänä, että vainoaminen säädetään rangaistavaksi ja virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi.

Psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm PsyJuridica-yrityksestä toteaa, että tällöin saadaan esimerkiksi selville, kuinka suuri ongelma vainoaminen Suomessa tosiasiassa on.

Eduskunnan lakivaliokunta on puoltanut hallituksen esitystä säätää vainoaminen rangaistavaksi teoksi.

Virallisen syytteen alaisuutta puoltaa valiokunnan mielestä se, että vainoaminen voi aiheuttaa erittäin vakavia seurauksia uhrille ja että vainoajan koston pelko voi vaikuttaa uhrin halukkuuteen viedä asiaa eteenpäin.

Häkkänen-Nyholm pitää lakia erittäin tärkeänä askeleena eteenpäin.

– Kun se saadaan kriminalisoitua, Suomessa päästään samalle tasolle, millä ollaan tällä hetkellä kymmenessä Euroopan unionin valtiossa. et saadaan se kriminalisoitua.

– Uskon ,että se on hyvin merkityksellinen hetki niille, jotka joutuvat vainoamisen kohteeksi.

Eduskunta käsittelee lakiuudistusta syksyllä. Uudistuksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Sello nosti vainoamisen vakavuuden tapetille

Häkkänen-Nyholm näkee, että vainoamisen kriminalisointia ryhdyttiin pohtimaan Suomessa eri lailla Sellon tapahtumien jälkeen.

– Se muutti yhteiskunnallisen keskustelun siihen suuntaan, että vainoaminen on jotain sellaista, jolla voi olla hyvin kauaskantoiset seuraukset, Häkkänen-Nyholm toteaa.

– Näin ihan selkeän muutoksen siinä, miten sitä lakialoitetta lähdettiin siitä eteenpäin ajamaan.

Suomessa ei ole tietoa, miten moni joutuu vainoamisen kohteeksi. Naapurimaassa Ruotsissa on tutkittu, että noin kaksi prosenttia eli reilusti yli 100 000 ihmistä altistuu vainoamiselle.

Häkkänen-Nyholm arvioi, että osuus on Suomessa vähintään samaa luokkaa tai jopa suurempi.

– En näe, että Suomen ja Ruotsin rikollisuusprofiili sinällään kauheasti eroaa, Suomi on päinvastoin väkivaltarikoksissa Ruotsia edellä, esimerkiksi henkirikosten osalta.

Hän uskoo, että lain myötä vainottujen todellinen määrä hahmottuu myös Suomessa.

– Saamme sen varmasti ensi vuonna jo selville. Ainakin nähdään se, kuinka paljon tästä asiasta tehdään rikosilmoituksia.

Lue myös:

    Uusimmat