Rasismiin puuttuminen vaatii poliisin ja muiden viranomaisten toiminnan kriittistä tarkastelua, linjaa Helsingin yliopiston tutkija Minna Seikkula.
Tutkija Minna Seikkulan mukaan rasismin vastaista taistelua ei voi jättää vain sorrettujen kontolle. Myös valkoisten suomalaisten pitää toimia, Seikkula toteaa.
– Se edellyttää konkreettisia toimenpiteitä. Rasismi on hirveän monenlainen ilmiö ja koskettaa monenlaisia ryhmiä eri paikoissa kouluista työpaikkoihin.
– Rasismiin puuttuminen ja sen tunnistaminen edellyttää, että viranomaistoimintaa, kuten poliisia, katsotaan kriittisesti. Ja ei vain Yhdysvalloissa.
Afrosuomalaisista koostuvan Good Hair Day -kollektiivin Akunna Onwenin mielestä rasismin toimintatavat eivät aukea, jos rakenteita ei tarkastella.
– Suomessa on tutkittu, että työnhaussa ja asuntomarkkinoilla voi olla rakenteellista rasismia. Myös koulutusjärjestelmässä voi olla rakenteellisia ongelmia. Vaikka asenteet poistettaisiin, niin rakenteet ohjaavat syrjivää toimintaa.
Asenteet ovat muuttumassa
Seikkulan mukaan rasismi on suomalaisessa yhteiskunnassa "aika tavallista".
– Se ei tarkoita, että se pitäisi hyväksyä.
Rasismiin ollaan myös varsin haluttomia puuttumaan, Seikkula katsoo.
– Ja vaikka halua olisikin, niin me ei ihan vielä tiedetä, miten. Se on vähän inhottava ja pelottava sana.
George Floydin kuoleman jälkeen rasismin vastainen keskustelu sai lisää tuulta alleen paitsi Yhdysvalloissa, niin myös Suomessa.
– Keskustelut tiivistyivät ja tulivat näkyvämmin esiin, Seikkula sanoo.
Myös Onwen on huomannnut asennemuutoksen.
– Anti-rasistisen koulutuksen vastustus, jota on aiemmin tullut vastaan, on vähentynyt. Nyt ollaan enemmän kiinnostuneita ja on sellainen asenne, että halutaan oppia. Ymmärretään, että kyse on isosta asiasta, jota ei ehkä voi ymmärtää hetkessä.