Suomessa käynnissä kaksi rokotehanketta koronavirusta vastaan: Keskittyvät viruksen taklaamiseen täysin eri tavoin

Niissä tähdätään muun muassa siihen, että kehitystyöstä olisi hyötyä paitsi meneillään olevassa, myös mahdollisesti vuosien päästä iskevässä uudessa kriisissä.

Kotimaassa on käynnissä tiettävästi kaksi rokotehanketta koronavirusta vastaan, ja ne kehittävät rokotetta toistaan poikkeavilla tekniikoilla. Myös aikataulu on siksi erilainen. Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala, Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela ja saman yliopiston akatemiaprofessori Kari Alitalo ryhmineen kehittävät geenipohjaista, nenäsumutteena annosteltavaa rokotetta.

Toinen rokotehanke on meneillään Tampereen yliopistossa.

Ylä-Herttualan ja hänen kollegoidensa käyttämää menetelmää on kehitetty aiemmin maailmalla sars- ja mers- koronavirusepidemioita vastaan.

Lue myös: MTV seuraa koronatilannetta kotimaassa: Suomessa kuusi uutta koronakuolemaa – tartuntoja reilusti yli 5 500

– Menetelmä on nopea ja meillä hioutunut, koska geenivalmisteilla on tehty meillä useita pienempiä ja isompia kliinisiä tutkimuksia, Ylä-Herttuala kertoo.

Kansainvälinen kilpailu jätetään muille

Akatemiaprofessorin mukaan heillä on kokeellinen rokote valmiina kesällä tai viimeistään kesän jälkeen. Silloin rokote on valmis eläinkokeisiin, joihin menee arviolta koko syksy.

Ylä-Herttuala sanoo, että tavoitteena ei ole kilpailla kansainvälisten valmistajien kanssa ja pyrkiä tuottamaan satoja miljoonia annoksia maailmanmarkkinoille. Ryhmä on lähestynyt asiaa huoltovarmuusnäkökulmasta.

Lue myös: Toimiva koronavirusrokote voi olla jo syksyllä valmis – miksi Suomessa arvioidaan, että rokote olisi myynnissä aikaisintaan ensi vuoden lopulla?

– Pahassa tilanteessa meillä olisi järjestelmä, jossa suomalaiset huippututkijat pystyisivät tuottamaan järkevässä ja nopeassa ajassa rokotetta oman maan tarpeisiin.

Tällä hetkellä arvio on, että rokote voisi valmistua ensi keväälle.

– Jos on edullinen hyvä rokote ulkomailta, totta kai sitä kannattaa käyttää. Meidän pointtimme on, että olisi valmius tulevaakin varten. Pitää muistaa, että epidemioita tulee jatkossakin.

Tampereella ei kiirehditä

Toisessa suomalaisessa rokotehankkeessa hyödynnetään Tampereen yliopiston pitkää kokemusta viruksen kaltaisten kappaleiden valmistuksesta. Jo entuudestaan tiedetään, että samalla periaatteella tehdyt rokotteet voivat toimia. Esimerkiksi kohdunkaulan syövän ehkäisyyn kehitetty HPV-rokote pohjautuu samaan teknologiaan.

Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Mika Rämet sanoo, että menetelmä on hidas, koska viruksen kaltaisten kappaleiden valmistus on työlästä. Nopeuskisan sijaan ajatuksena on tehdä niin hyvä rokote kuin mahdollista. Ei ole epätavallista, että ensimmäiseksi markkinoille tuleva rokote korvautuu ajan myötä aiempaa paremmilla rokotteilla.

– Emme ole ajatelleet, että olisimme syksyllä valmiita tai oikeastaan ensi vuonnakaan. Paremminkin niin, että jos olisi vara valita, mikä olisi loppuviimeksi se kaikkein paras rokote. Sitä yritämme tehdä.

Rämetin mukaan rokotteen valmistumisaikatauluun liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Seuraavaksi olisi tarkoitus valmistaa viruksen kaltaisia kappaleita hyönteisviljelmissä, minkä jälkeen voivat alkaa eläinkokeet.

– Sen jälkeen, jos rokote lähtökohtaisesti toimii, katsotaan miltä näyttää muun maailman rokotekehityksen suhteen. Jos saatavilla on hyvin toimivia rokotteita, tilaus on luonnollisesti vähäisempi. Jos taas näyttää, että tämänkaltaiselle rokotteelle on tarvetta, sen kehitystä jatketaan.