Suomessa kehitetään useita rokotteita koronavirukseen – ensimmäinen niistä testiin ehkä jo alkukesästä: "Henkilö toimisi itse ikään kuin rokotetehtaana"

Koronavirustautia vastaan kehitettyjen rokotteiden kilpajuoksu on ollut kovaa. Vielä mistään päin maailmaa ei löydy rokotetta, joka suojaisi Covid-19 -koronavirukselta, mutta esimerkiksi Britanniassa Oxfordin yliopisto on aloittanut jo joitakin ihmiskokeita.

Sakselan mielestä on hyvin tärkeää erottaa se, milloin rokote on teknisesti ottaen valmis ja milloin se on lainsäädännön mukaan sellainen, että se voisi saada hyväksynnän myyntilupaa varten. Teknisesti rokotteet valmistuvat nopeasti, mutta turvallisuuden varmistamiseksi rokote käy läpi kolmivaiheisen testauksen.

– Kun puhutaan rokotteiden turvallisuudesta, niin helposti ajatellaan, että kaikki rokotteet menisivät suoraan suomalaiseen rokotusohjelmaan ja niitä annettaisiin vauvasta vaariin. Vaikka meillä olisi turvalliseksi todettu rokote, niin tässä tapauksessa kyse olisi varmasti riskiryhmiin kohdistuvasta rokotteesta, Saksela sanoo.

Lue myös: Maailman tehokkain supertietokone paljasti koronaviruksen heikkoja kohtia – maailma askeleen lähempänä toimivaa lääkettä

Rokotteita tarkkaillaan vielä pitkään myyntiluvan myöntämisen jälkeenkin harvinaisten sivuvaikutusten varalta. Silti osa epäilee nopealla aikataululla kehitettyjä ratkaisuja.

– Tämä ei ole uskon asia eikä mielipidekysymys, vaan testauksen asia. Jokainen voi miettiä minkälainen hyöty-riski-suhde siitä syntyy, jos esimerkiksi koronavirus tappaa kolmanneksen saman hoivakodin asukkaista. Se on aika iso riski siihen verrattuna, että rokottamiseen liittyisi pieni riski.

Rokotteita tarkkaillaan vielä pitkään myyntiluvan myöntämisen jälkeenkin harvinaisten sivuvaikutusten varalta. Esimerkiksi sikainfluenssarokotteen jälkeen rokotetuilla oli rokottamattomiin verrattuna noin 10-kertainen riski sairastua varsin harvinaiseen narkolepsiaan. Kuvituskuva.Kuvituskuva / AOP

Rokotteessa hyödynnetään viruksen perimää

Kuinka tämä kehitteillä oleva rokote sitten toimii? 

Kaikki rokotteet sisältävät antigeenejä eli vaikuttavia aineita, joiden tarkoitus on stimuloida ihmisen vastustuskykyä. Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa rokotteissa olevia antigeenejä ja alkaa tuottaa niihin vasta-aineita, jotta se oppisi taistelemaan erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Näin synnytetään immuniteetti, joka suojelee yhtä tai useampaa samankaltaista taudinaiheuttajaa vastaan. 

Sakselan työryhmän kehittämä rokotetekniikka nojaa kuitenkin eri menetelmään. Siinä hyödynnetään viruksen perimäainesta, jota voidaan käyttää kahdella eri tavalla.

Joko tutkijat voivat luoda perimän avulla viruksen piikkiproteiinin, joka valmistetaan bioreaktorissa ja viedään rokotteen avulla elimistöön. Toinen tapa olisi antaa elimistön rakentaa piikkiproteiini itse. Tällöin soluille syötettäisiin pätkä viruksen perimää, joka sisältäisi piikkiproteiinin valmistusohjeet ja näin ihmisen solut alkaisivat valmistaa sitä. 

– Henkilö toimisi itse ikään kuin rokotetehtaana ja varmistaisi sen, että tuotettava immunogeeni olisi samanlainen kuin oikeassa infektiossakin. 

Lue myös: Saksalaisyhtiö kiistää tiedot Trumpin aikomuksesta ostaa koronarokote yksinoikeudella Yhdysvalloille

Myös muita koronavirukseen liittyviä rokotehankkeita käynnissä

Helsingin yliopistossa kehitetään myös toisenlaista koronavirusrokotteeseen liittyvää teknologiaa start-up-yritys Valo Therapeuticsin kautta. Italialaisprofessori Vincenzo Cerullo johtaa projektia, jonka tavoitteena on ollut tehostaa esimerkiksi Sakselan työryhmän käyttämien geeninkuljettimien herättämää immuunivastetta.

Teknologia perustuu geeninkuljettimien kuorruttamiseen viruspeptideillä, joiden ansiosta syntyvä soluvälitteinen immuniteetti vahvistuu. 

– Meidän lisäosamme avulla rokotteen ottajalle voisi muodostua jopa pidempi immuniteetti kuin taudin luonnollisesti sairastaneille, Cerullo selittää. 

Hänen mukaansa paras immuniteetti saavutetaan usein virukseen sairastumalla, mutta soluvälitteisen ja vasta-aineiden tuotantoon perustuvan teknologian avulla immuniteettia voitaisiin pidentää. Tämä auttaisi erityisesti uusien tautiaaltojen ehkäisyssä, sillä rokotevalmistajat voisivat hyödyntää jo olemassa olevaa teknologiaa myös mutatoituneisiin viruksiin. 

– Jos mietitään, että rokotevalmistajat ovat kuin auton valmistajia, niin me valmistamme heidän moottoreihinsa turboa. 

Tampereen yliopistossakin kehitetään parhaillaan koronavirusrokotetta, joka saattaisi olla ratkaisu tilanteeseen. Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sekä apulaisprofessori Vesa Hytönen kertovat kuitenkin Helsingin Sanomille, että tämän rokotteen valmistuminen kestää menetelmästä johtuen pidempään.

Heidän uskonsa on, että rokotetta päästäisiin kokeilemaan hyönteisviljelmissä syksyllä, tämän jälkeen sitä testattaisiin koe-eläimillä. 

Suomessa kehitteillä olevista rokotteista uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.