Suomessa euroalueen halvimmat asuntolainojen korot

Vilkkaana jatkunut kysyntä asuntolainoista ja pankkien kilpailu painoi loppuvuodesta uusien asuntolainojen korot Suomessa alemmaksi kuin missään muussa euromaassa. Vuoden aikana pankkien viitekoron päälle perimä marginaali on sulanut keskimäärin noin 0,25 prosenttiyksiköllä hieman alle 1 prosenttiyksikköön, mutta riskittömään kohteeseen lainaa on viime kuukausina saattanut saada jopa 0,5-0,7 prosenttiyksikön marginaalilla. Tärkeä selittäjä asuntolainojen korkojen laskuun on yleinen korkojen lasku.

Euroopan keskuspankin EKP:n kokoamien tietojen mukaan lokakuussa Suomessa sai uutta asuntolainaa keskimäärin hieman vaille 4,3 prosentilla, kun monessa muussa euromaassa keskikorko oli selvästi päälle 5 prosentin. Ranskassa mentiin niukasti yli 6 prosentin, mutta sen tiedot olivat syyskuulta. Pankkien mukaan selvästi alle 1 prosenttiyksikön marginaalit ovat poikkeus. Silloin yleensä vastataan kilpailijan vanhalle asiakkaalle tekemään tarjoukseen. Asiakkaasta ei haluta luopua, jos hän on hoitanut pitkään lainojaan ja muita pankkiasioitaan samassa pankissa. Tällaisen asiakkaan riskit ovat täysin uutta asiakasta paremmin tiedossa. Arviota tehtäessä katsotaan kokonaisuutta. Marginaali on ollut 1 prosenttiyksikön tuntumassa viime kuukaudet. Tammikuussa 1994 marginaali oli noin 2,8 prosenttiyksikköä.

Hinta-asetta ei voi laukoa loputtomiin

-Pankeissa on nähty pitkän aikaa sitten, että ei voi eikä kannata lähteä määrittämään hirveän jäykkiä pelisääntöjä, asuntorahoituspäällikkö Timo Vanhanen Osuuspankkikeskuksesta sanoo. Hänen mukaansa käytännössä riskittömässä kohteessa marginaalit joustavat, mutta kovin suurta pudotusta on enää turha odottaa. Samaa sanoo Nordean asuntorahoituksesta vastaava pankinjohtaja Jussi Ala-Könni. Hänen mukaansa myös asiakkaan on hyvä katsoa tilannetta kokonaisuutena, sillä lainan marginaali on vain yksi kuluerä pankkiasioiden hoidossa. -Hurjia laskuvaroja marginaalissa ei enää ole. Hinta-asetta ei voi loputtomiin käyttää. Pankkien pitää pystyä kilpailemaan myös palvelulla, hän huomauttaa.

Tehokkuudesta etu asiakkaalle

Pankkeja valvovan Rahoitustarkastuksen johtaja Kaarlo Jännäri varoitti tänään Kauppalehdessä marginaalien alhaisuudesta. -Ratan mielestä marginaalit alkavat lähestyä tasoa, jonka alle ei olisi enää tervettä mennä, Jännäri sanoo lehdessä. Ala-Könnin mukaan ainakaan Nordean osalta ei tarvitse ollaan huolissaan. Hänen mukaansa asiakkaalle on voitu kanavoida tehokkuushyötyä, joka on syntynyt toimintojen järkeistämisestä. -Kun sama asia tehdään vähemmällä työllä, hintakilpailukyky on kunnossa, hän perusteli. Samaa sanoo Pankkiyhdistyksen ekonomisti Arto Elomaa. Hänen mukaansa Suomen alhaisempaa korkotasoa muihin euromaihin selittää osaltaan juuri se, että meillä toimintoja on jo tehostettu. Monessa muussa maassa se on vielä edessä. Elomaan mukaan Suomessa korkomarginaali ei myöskään koskaan ole ollut yhtä leveä kuin monissa muissa euroalueen maissa.

Kasvukeskuksissa kovinta kisaa

Kireintä pankkien välinen kilpailu on pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa, mutta Internet on tasoittanut tilannetta myös muualla. Erityisesti nuoret ovat oppineet kilpailuttamaan pankkeja netin kautta tekemillään hakemuksilla. -Pääsääntö on, että asuntolainan tarvitsija ottaa tarjouksen vähintään kahdesta pankista, Ala-Könni sanoo.

Vanhasen mukaan entistä useampi kilpailuttaa myös olemassa olevia lainojaan. Joillekin pankkien kilpailuttamisesta on tullut lähes jokapäiväistä työtä. -On sisäisiä verkkoja, joissa päivittäin kerrotaan, millaisia tarjouksia kukin on mistäkin pankista saanut, Vanhanen kertoo.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat